Eväjalkaiset

Halli

(Halichoerus grypus)

Tuntomerkit: Iso halliuros voi saavuttaa jopa 300 cm:n pituuden ja runsaan 300 kg:n painon. Naaras jää selvästi pienemmäksi, mutta sekin voi kasvaa 2,5 metrin pituiseksi ja 200 kg painavaksi. Karvapeitteen pohjaväri on harmaa, jossa on tummia täpliä. Väri vaihtelee, urokset tummempia kuin naaraat. Iso pää on kiilamainen ja kuono pitkä. Hampaat ovat kaikki yksikärkisiä kulmahampaan mallisia.

Esiintyminen: Hallit kokoontuvat perinteisille ulkosaariston rauhallisille luodoille. Talvisin hallit oleskelevat jäänreunan tuntumassa ja ajojäillä, sillä se on elintavoiltaan vähemmän arktinen kuin norppa. Vuotuinen jäätilanne vaikuttaa hallien esiintymiseen.

Lisääntyminen: Synnyttää ajojäille tai rannalle taivasalla yhden poikasen maaliskuussa. Parittelu tapahtuu pian tämän jälkeen, joten kantoaika lähes vuosi. Sukukypsä 3–6 vuotiaana.

Ravinto: Monipuolinen kalalajisto, joista tärkeimmät silakka ja turska. Ravinnontarve n. 7 kg/vrk.

Muuta: Kanta väheni suuresti 1980-luvun alkupuolelle, mutta on sen jälkeen kääntynyt selvästi kasvuun. Itämeren kokonaiskannaksi on arvioitu vähintään (= laskennoissa nähtävät) 23 100 eläintä (v. 2010). Halli on rauhoitettu 1.1.–15.4.

 

Itämeren norppa

(Phoca hispida)

Tuntomerkit: Pituus 100–170 cm, paino täysikasvuisella 50–130 kg. Karvapeitteen väritys vaihtelee lähes mustasta hopeanharmaaseen. Karvassa on erotettavissa varsinkin selkäpuolella kiehkuranmuotoisia kuvioita. Pään sivuprofiilissa on selvä otsapenger ja kuono on melko lyhyt. Norpan poskihampaat ovat pienehköt, monipiikkiset.

Esiintyminen: Tavataan kaikkialla merialueillamme. Levinneisyyden painopisteet ovat Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoissa. Tulee toimeen umpeenjäätyvillä merialueilla. Vuotuiset jäätilanteen vaihtelut vaikuttavat esiintymiseen. Elää yksittäin tai pienissä laumoissa. Rauhoitettu harvinainen saimaannorppa (P. h. saimensis) elää reliktinä Saimaan vesistössä.

Lisääntyminen: Synnyttää yhden poikasen eli kuutin lumiluolaan helmikuun lopulla tai maaliskuussa. Kantoaika on 11 kk. Sukukypsä 3–6 vuotiaana. Itämeren ympäristömyrkyt ovat aiheuttaneet lajille lisääntymishäiriöitä.

Ravinto: Monipuolinen kalalajisto, jossa pienet parvikalat kuten silakka tärkeitä. Syö myös äyriäisiä.

Muuta: Laji on tärkeä ympäristötutkimuksen kohde seurattaessa Itämeren tilaa. Itämeren kannan kooksi arvioidaan vähintään ( = laskennoissa nähtävät) 6 000–9 000 yksilöä. Pyynti Suomen riistakeskuksen myöntämällä pyyntiluvalla, mutta viime vuosina lupia on myönnetty niukasti. Itämerennorppa on rauhoitettu 1.6.–31.8. ja 16.10.–15.4.

 

Päivitetty 15.4.2013