Riistapeltojen perustaminen on lisääntynyt. Siihen vaikuttaa myös EU:n uusi ohjelmakausi, jossa siihen kannustetaan. Riistapelto on hyvä vaihtoehto, kun viljanhinnat heilahtelevat arvaamattomasti. Järki-hankkeen tuore järki-isku kehottaa panostamaan riistapeltoihin.
Alastarolla kuudenkymmenen hehtaarin tilaa viljelevä Hannu Välimäki sanoo, että aikaa ei tahdo riittää paneutumiseen uuden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuuksiin.
Hannu Välimäki on viljanviljelijä, mutta myös innokas metsästäjä. Hän on yhdessä veljensä Janne Välimäen kanssa hoitanut tiluksillaan riistapeltokaistaa jo usean vuoden ajan. Janne on Virttaan Eräveikkojen jahtipäällikkö.
Kaistan paikkaa vaihdellaan peltolohkolla. Kokeilemalla on haettu ratkaisuja. Miehet toteavat, että rahaa ja työtä on uponnut määrätön määrä puolen hehtaarin riistapeltoon.
Molemmat vannovat yhteistyön nimiin. Toinen on kuljetusliikeyrittäjä ja toinen viljelijä. Osaamisen yhdistämisellä on päästy käytännön kokeilujen kautta hyviin tuloksiin. Se kannustaa.
Koko ajan on myös pyritty yhdistämään hyötyjä. Riistakaistoilla voi muotoilla varsinaisen viljakasvin viljelyalaa.
– Joutokulmat kannattaa kylvää riistapelloiksi. Se helpottaa peltojen ajolinjoja, Hannu Välimäki sanoo.
Miehet nauravat, että riistapellot eivät sinällään ole joutomaita. Niihin uppoaa sekä rahaa että vaivaa, mutta tuloksena on riistariemua.
– Pitää löytää oikea paikka. Riistapellon kasvit tarvitsevat hyvää maata. Siemeniä ei kannata kylvää liian tiheään eikä ainakaan liian syvälle, miehet korostavat.
Riistan jäljet
Riistapellon talvisen lumivaipan alta törröttää vahvoja rehukaalin varsia. Niitä sorkkaeläimet käyvät kuopimassa esiin ravinnokseen. Lumisella pellolla näkee selvästi, että riista on ruokaillut tarkalleen sillä kaistalla kuin on tarkoituskin. Ympäristön syysviljapellot saavat olla rauhassa. Niitä ei juuri tallota talvellakaan.
Miehet sanovat luottavansa rehukaalin ja riistaseosten voimaan. Riistapellolle kylvetään rehukaalin joukkoon kauraa, hernettä, naattinaurista ja apilaa.
Riistapellon tehtävä onkin ohjailla riistan liikehdintää. Se houkuttelee ne lähelle metsästäjiä ja samalla kauas pois liikenteen seasta.
– Meillä sattuu täällä kantatie 41:n varrella paljon hirvieläinkolareita. Riistapeltojen oikein suunnitellut paikat vähentävät onnettomuuksia samalla kun metsästäjät saavat saalista, Janne Välimäki sanoo.
Yrityksiä ja erehdyksiä
Veljekset ovat jo vuosia viljelleet riistapeltoja. On kokeiltu ja haettu oikeita toimenpiteitä.
– Mönkään meni, kun yritettiin huonoon peltomaahan kylvää riistasiemeniä. Happamuus ei ollut kohdillaan ja maa oli liian köyhää. Nyt on opittu. Riistapelto kukoistaa, veljekset sanovat.
– Riistapellot ovat myös maaseutumaiseman piristys ja silmänilo. Sen lisäksi ne toimivat kasvipeitteisinä tehokkaasti ravinnesieppareina. Fosforin ja typen valunnalle vesistöihin ja mereen lyödään jarruja, riistasiemeniä lukemattomille riistapelloille toimittanut Markus von Weissenberg sanoo.
Hänkin huomauttaa, että hankalaksi homman tekee nyt juuri se, että EU:n ohjelmakausi on vaihtunut. Monikaan ei tarkalleen tiedä, mihin korvauksia on mahdollista saada. Silti viljelysuunnitelmat on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä ja kasvit on kylvettävä kesäkuussa.
Weissenberg huomauttaa, että Suomi on pohjoismaalaisittain edelläkävijä riistapeltojen perustamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa niitä on vähemmän. Saksassa niiden perustaminen on hyvinkin yleistä.
– Suurin osa riistapeltosiemenistä tuodaan ulkomailta, esimerkiksi Ranskasta sikuria, Englannista kaaleja, Saksasta valmiita seoksia ja Puolasta rehujuurikkaita.
Järki on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa.
Kuvateksti: Riistapeltojen houkuttelevuutta lisätään myös riistan ruokinnalla. Asla Välimäki löysi alastarolaisen riistapellon reunasta hirven esiin kaivaman ruokintakaalin, jota esitteli isälleen Janne Välimäelle ja kummisedälleen Hannu Välimäelle.
Kuva: Hia Sjöblom