Siirry sisältöön

MMM: Kestävän valkohäntäpeurapolitiikan vahvistamiseksi tehty selvitys on julkaistu

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä on arvioitu valkohäntäpeuran roolia eri näkökulmista ja esitetty suosituksia kestävän valkohäntäpeurapolitiikan vahvistamiseksi. Selvitystä tehdessä on kuultu laajasti eri sidosryhmiä. Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvitys julkaistiin 2.3.2023.

Tavoitteena oli saada kattava kuvaus nykytilanteesta sekä toimenpide-ehdotuksia valkohäntäpeurapolitiikan kestävyyden vahvistamiseksi. Selvityksen toteuttivat agronomi Esa Härmälä ja valtiotieteiden maisteri Lauri Kontro.

Selvitys pohjautuu kirjallisuuteen, laajaan haastatteluaineistoon sekä sidosryhmätilaisuuteen. Eri sidosryhmien, organisaatioiden sekä kansalaisten näkemyksiä valkohäntäpeurakannan säätelystä ja hallinnasta sekä niihin liittyvistä tavoitteista ja kehittämistarpeista kuultiin laajasti. Vaikka valkohäntäpeuran hyödyistä ja haitoista olikin isoja näkemyseroja, nousi esiin eri tahojen ymmärrys toisia kohtaan. Valkohäntäpeura koettiin pääsääntöisesti myönteisenä lisänä Suomen eläimistöön noin vuoteen 2010 asti. Kun kanta on sen jälkeen kaksinkertaistunut, ovat ongelmat ja vahingot niin liikenteessä kuin maa- ja metsätaloudessa, pihoilla kuin luonnossakin nousseet esille.

Selvityksessä taustoitetaan valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja sekä metsästystä ja riistanhoidon organisointia. Näiden osalta esitetään useita kehitystoimenpiteitä. Suosituksia esitetään myös ruokinnan, peuranlihan kaupan ja kaupallisen metsästyksen kehittämiseksi.

–  Valkohäntäpeurapolitiikasta on nyt saatu koottua kattavasti tietoa sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yksien kansien väliin. Sidosryhmiä on kuultu laajasti ja olen iloinen, että yhteistyö on näkemyseroista huolimatta ollut rakentavaa. Tämä on avainasemassa valkohäntäpeuran kannanhoidossa ja -politiikassa. Nyt valmistunut selvitys luo hyvän pohjan yhteistyön jatkamiselle ja valkohäntäpeurapolitiikan kehittämiselle, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Valkohäntäpeuratiheyksiä esitetään pienennettäväksi jatkossakin tehokkaalla metsästyksellä erityisesti tihentymäalueilla. Selvityksen mukaan alueille, joilla peurat aiheuttavat merkittävää vahinkoa (esimerkiksi saaristo), tulisi vahinkoperusteisia kaatolupia myöntää nykyistä joustavammin, myös pinta-alarajoituksista poiketen. Selvityksessä esitetään kannan säätelyn kehittämiseksi useita keinoja. Erityisesti metsästysseurojen toiminnalla ja sen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli. Tärkeänä nähdään myös alueen vakituisten asukkaiden ja loma-asukkaiden kuuleminen sekä riista-aitojen rakentaminen sekä hirvinauhojen lisääminen. Ruokinnan suhteen esitetään useita toimenpiteitä, joilla siirryttäisiin ylläpitoruokinnasta houkutteluruokintaan. Tavoitteena on mahdollistaa suuret saalismäärät kannan koon rajoittamiseksi, mutta hillitä ruokinnan peurojen lisääntymistehokkuutta kasvattavaa vaikutusta.

Lisäksi selvityksessä esitetään, että valkohäntäpeuran kannansäätelystä siirryttäisiin monilajiseen, kaikkia pieniä hirvieläimiä kattavaan kokonaisvaltaiseen kannansäätelyyn. Tämä on erityisen tärkeää, koska ilmastonmuutos suosii kaikkia pieniä sorkkaeläimiä, joiden kannat ovat kasvussa. Tärkeäksi nähdään myös syvempi tutkimus esimerkiksi valkohäntäpeuran vaikutuksista ekosysteemissä, ruokintapaikkojen merkityksestä tautien leviämisessä sekä valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista ja niiden vaikutuksista.

Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvitys (mmm.fi)

Lisätietoja:

Vesa Ruusila, erätalousneuvos, +358 295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Esa Härmälä, agronomi / Frostia oy +358 400 874 209, esa.harmala(at)outlook.com
Lauri Kontro, VTM, +358 400 406933, lauri.kontro(at)kolumbus.fi