Riistan huomioiminen maanviljelyssä

Monen vesilinnun ja kahlaajan menestymisen kannalta kosteikkoa ympäröivän maatalousalueen maankäyttö on aivan yhtä tärkeää kuin kosteikon hyvä kunto. Esimerkiksi jouhi- ja lapasorsa sekä kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät pelloilla aukean keskellä sijaitsevan kosteikon ja tai lintujärven ympäristössä.

Kevään toukotöissä tai ensimmäisen nurmisadon korjuun yhteydessä suuri osa pesistä ja poikueista tuhoutuu. Pesien tuhoutuminen voidaan välttää suosimalla luonnonhoitonurmia tai syyskylvöisiä viljoja ja öljykasveja kosteikkoa ympäröivillä lohkoilla.

Viljelijän ratkaisut määrittävät riistakantojen hyvinvointia. Käytännössä viljelyaukean riistakantojen hyvinvoinnissa kyse on muutaman tuotannon kannalta heikoimman peltoprosentin jättämisestä satokasvientuotannon ulkopuolelle esimerkiksi luonnonhoitopelloksi, suojavyöhykkeeksi tai kosteikoksi.

Myös maatalousmaan läheisyydessä olevilla viljelykelvottomilla aloilla on merkitystä. Kivikasa, metsäsaareke ja vanha savenottokuoppa tai kuivattu lampi voi tarjota elinympäristöä monille lajeille, varsinkin hoitotoimenpiteiden jälkeen. Monipuolinen viljelykasvivalikoima, toimiva viljelykierto sekä kotieläin- ja kasvintuotanto samalla kylällä luovat lajien tarvitsemaa monimuotoisuutta maisemaan.

Ladot ja muut maatalouden rakennelmat lähiympäristöineen ovat riistaeläinten tärkeitä suojapaikkoja. Ladon alle pääsee petolintuja piiloon, ja seinusta tarjoaa suojaa talven viimalta. Suojapuskat, erityisesti marjoja tuottavat pensaat, lisäävät latosaarekkeiden arvoa elinympäristönä. Piirrokset: Tom Björklund

Ladot ja muut maatalouden rakennelmat lähiympäristöineen ovat riistaeläinten tärkeitä suojapaikkoja. Ladon alle pääsee petolintuja piiloon, ja seinusta tarjoaa suojaa talven viimalta. Suojapuskat, erityisesti marjoja tuottavat pensaat, lisäävät latosaarekkeiden arvoa elinympäristönä.

Luonnonhoitopellot, erityisesti riista-, maisema- ja niittypellot, tarjoavat syys- ja talviaikaista ravinto- ja suojakasvustoa esimerkiksi peltopyille. Niittypellot ovat erityisen hyviä peltopyille, koska ne säilytetään vähintään kaksi kasvukautta, joten kylvöä seuraavana keväänä kasvusto saa olla koskematta ja peltolintujen pesät säästyvät toukotöiltä.

Luonnonhoitopellot, erityisesti riista-, maisema- ja niittypellot, tarjoavat syys- ja talviaikaista ravinto- ja suojakasvustoa esimerkiksi peltopyille. Niittypellot ovat erityisen hyviä peltopyille, koska ne säilytetään vähintään kaksi kasvukautta, joten kylvöä seuraavana keväänä kasvusto saa olla koskematta ja peltolintujen pesät säästyvät toukotöiltä.

Metsien reunavyöhykkeiden avaaminen puoliavoimeksi ja hakamaiseksi luo riistalle hyödyllisen vaihettumisvyöhykkeen talousmetsän ja peltoaukean välille. Reunavyöhykkeen harva ja matala puusto parantaa myös peltojen viljeltävyyttä puuston varjostuksen vähenemisen ja ilmakierron paranemisen myötä.

Metsien reunavyöhykkeiden avaaminen puoliavoimeksi ja hakamaiseksi luo riistalle hyödyllisen vaihettumisvyöhykkeen talousmetsän ja peltoaukean välille. Reunavyöhykkeen harva ja matala puusto parantaa myös peltojen viljeltävyyttä puuston varjostuksen vähenemisen ja ilmakierron paranemisen myötä.

Peltojen keskellä olevat metsäsaarekkeet ovat keskeinen osa viljelysaukean monimuotoisuutta. Peltolinnuston, erityisesti peltopyyn, kannalta tärkeää on avoimien ja puoliavoimien elinympäristöjen mosaiikki. Peltosaarekkeiden hoito suosimalla matalia pensaita ja suojakasveja sekä toisaalta maiseman ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, kuten vanhat raidat ja haavat, parantaa alueen arvoa linnuille. Hakamaisella alueella viihtyvät myös muun muassa metsäkauriit.

Peltojen keskellä olevat metsäsaarekkeet ovat keskeinen osa viljelysaukean monimuotoisuutta. Peltolinnuston, erityisesti peltopyyn, kannalta tärkeää on avoimien ja puoliavoimien elinympäristöjen mosaiikki. Peltosaarekkeiden hoito suosimalla matalia pensaita ja suojakasveja sekä toisaalta maiseman ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, kuten vanhat raidat ja haavat, parantaa alueen arvoa linnuille. Hakamaisella alueella viihtyvät myös muun muassa metsäkauriit. Piirrokset: Tom Björklund

Päivitetty 23.4.2013