Siirry sisältöön

Metsästäjät innokkaita parantamaan riistankäsittelytilojensa laatua

Tuoreiden kuluttajakyselyiden perusteella suomalainen riistaliha olisi kaivattu lisä yhä useamman ruokalautaselle. Verrattain vähäinen saatavuus sekä elintarvikelainsäädännön näkökulmasta riittävien lihankäsittelytilojen puute kuitenkin hidastaa riistalihan tietä kuluttajien pöytään. Alkuvuonna käyntiin pyöräytetty Laatua lahtivajoihin Satakunnassa -hanke pyrkii osaltaan ratkaisemaan riistalihan saatavuuteen kytkeytyviä haasteita. Metsästysseurojen kanssa yhteistyössä tehtävän kehittämistyön kautta tavoitteena on saada lisää elintarvikehuoneistovaatimuksen täyttäviä lihankäsittelytiloja Satakuntaan. Hankkeen alkuvaihe on jo osoittanut kiinnostusta lahtivajojen nykyaikaistamiseen löytyvän Satakunnasta laajalti.

Hyvinvointia riistasta -hankkeessa toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan Satakunnassa 96 % prosenttia kuluttajista haluaisi korvata osan syömästään naudan, sian tai siipikarjanlihasta riistalla. Kuluttajien toiveissa olisi, että tulevaisuudessa noin 40 % nykyisestä liharavinnosta voisi koostua riistalihasta (Segmento Oy, 2021). Tuoreiden kantatavoitteiden myötä Satakunnassa kaatomäärät etenkin valkohäntäpeurojen osalta tulevat jatkossakin pysymään korkealla tasolla (Suomen riistakeskus–Satakunta, tiedote 16.3.2021). Toisaalta myös Pohjois-Satakunnassa peurakannan on havaittu runsastuneen, mikä on käynyt ilmi metsästysseuroilta saaduissa yhteydenotoissakin. Tämä osaltaan herättelee lahtivajojen kehittämistarvetta aiemmin pääasiassa hirven metsästykseen keskittyneissä metsästysseuroissa. Potentiaalia riistalihan kaupalliseen hyödyntämiseen Satakunnassa olisi huomattavasti nykyistä enemmän.

Metsästysseuran tai metsästäjän on mahdollista myydä itse tarkastamatonta riistalihaa paikalliseen vähittäismyyntiin tai suoraan kuluttajalle, kun se on käsitelty asian mukaisesti elintarvikehuoneistoksi ilmoitetuissa tiloissa. Pienimuotoinen riistan lihan myynti mahdollistaa metsästysseuran talouden kehittämisen sekä parantaa metsästysseuran toiminnan edellytyksiä muuttuvassa ympäristössä osana paikallisyhteisöä.  Maanomistajankyselyn (Taloustutkimus, 2021) mukaan valtaosa (80%) satakuntalaisista maanomistajista suhtautuu myönteisesti siihen, että metsästysseuralla on mahdollisuus myydä riistan lihaa oman toimintansa ylläpitämiseksi tai mahdollisesti metsästysoikeuden vuokravastikkeen maksamiseksi. Toistaiseksi Satakunnan metsästysseuroilla on verrattain vähän käytössään lahtivajoja, jotka on ilmoitettu elintarvikehuoneistoksi ja mahdollistaisivat seuran kaupallisen toiminnan riistan myynnin osalta. Tarve metsästysinfran nykyaikaistamiselle ja seuran toiminnan laajemmalle kehittämiselle on ilmeinen, mutta toiminnan käynnistyminen vaatii usein ulkopuolista apua.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittaman Laatua lahtivajoihin Satakunnassa -hankkeen päätavoitteena on saada Satakuntaan käyttöön uusia, elintarvikehuoneistovaatimuksen (ilmoitettu elintarvikehuoneisto) mukaisia riistan käsittelytiloja niin, että jatkossa erityisesti vahvoille peurakanta-alueille syntyisi nykyistä kattavampi verkosto kyseisiä käsittelytiloja riistaresurssin tehokkaaksi ja monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Kyselyiden, haastattelujen ja lahtivajakäyntien pohjalta hankkeen tavoitteena on saada useampia metsästysseuroja aloittamaan suunnittelu käsittelytilojen rakentamiseen / uudistamiseen yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suurta ja Satakunnan metsästysseuroissa kiinnostusta metsästysinfran kehittämiseen tuntuu löytyvän runsaasti. Mikäli kiinnostusta lahtivajan kehittämiseen ja hankkeen tarjoamaan asiantuntija-apuun löytyy, halukkaita metsästysseuroja pyydetään ottamaan yhteyttä osoitteessa www.pyhajarvi-instituutti.fi/laatua-lahtivajoihin (Pyhäjärvi-instituutti). Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Suomen Riistakeskus.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Petteri Pietarinen, Suomen riistakeskus (Varsinais-Suomi),

puh. 029 431 2346, petteri.pietarinen@riista.fi

Kehittämispäällikkö Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti

puh. 050 380 1621, marko.jori@pji.fi