Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 115 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 17 karhua vähemmän kuin viime vuonna. Karhukannan säätelyssä käytetään verotusennusteita, jotka on laatinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Suomessa elää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan vähintään 1 405–1 535 karhua. Viime vuoden arvio oli 1 560–1 680 karhua. Kanta on laskenut erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa se on lievässä kasvussa.
Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 7,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta. Kanta pysyisi siis metsästyksen jälkeen vakaana tai kasvaisi hieman. Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, joiden metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivillä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.
Metsästyskiintiöt pyritään mitoittamaan niin, että karhuja esiintyy sopivissa elinympäristöissä ja tasaisesti koko maassa, jolloin millekään alueelle ei aiheudu niistä erityistä huolta. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Viime vuonna löydettiin 589 karhun tappamaa poroa.
Kaatolupien määrää painotetaan Itä-Suomeen. Vakiintuneen kannanhoitoalueen kannan koko on kääntynyt lievään kasvuun, joten sinne esitetään 49 karhun kiintiötä. Levittäytymisvyöhykkeellä kannan koko on kääntynyt laskuun, joten sinne ehdotetaan 18 karhun kiintiötä. Läntisen Suomen kehittyvälle kannanhoitoalueelle esitetään 6 karhun kiintiötä. Poronhoitoalueelle kohdennetaan yhteensä enintään 42 karhun kiintiö siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 30 ja läntiselle 12 yksilön kiintiö.
Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.
Tiedote, asetusluonnos ja muistio MMM:n sivulla
Lisää aiheesta Sarvi-uutisblogissa