Syksyn 2015 aikana saatiin saaliiksi noin 44 100 hirveä. Määrä vastaa hyvin tarkasti hirvitalousalueiden suunniteltua verotusmäärää. Vuodesta 2015 lähtien käytössä olleessa kannanhoitojärjestelmässä oleellisena osana on hirvitalousaluekohtainen kannanhoito. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000 yksilöä.
Kulunut hirven metsästyskausi oli ensimmäinen, jolloin Suomen uudet hirvitalousalueet olivat käytössä. Hyvissä ajoissa ennen metsästyskautta alueelliset riistaneuvostot asettivat hirvitalousaluekohtaisia tavoitteita, joiden perusteella riistanhoitoyhdistykset suunnittelivat verotusta. Metsästysseurojen ja -seurueiden tavoitteena oli toteuttaa laaditut suunnitelmat.
Sidosryhmät mukana suunnittelussa
Verotussuunnittelulla, ja sen toteuttamisella pyritään pitämään hirvikannan koko ja rakenne toivotulla tasolla. Jotta haitat ovat mahdollisimman pieniä ja hyödyt mahdollisimman suuria, osallistuvat maa- ja metsätalouden, liikenteen ja metsästäjien sidosryhmät keskusteluun hirvitalousaluekohtaisista tavoitteista. Suomessa on yhteensä 59 hirvitalousaluetta, joista jokaisella on omat pitkäaikaiset kannan tiheystavoitteet. Hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on kantojen rakenteen, eli vasojen, sonnien ja lehmien suhteen parantaminen.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vasojen osuus saaliista olisi pitänyt olla keskimäärin 53 % ja sonnien osuus aikuisista 46 %, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Viime vuonna käytettiin 87 % myönnetyistä pyyntiluvista. Kaadetuista hirvistä keskimäärin 50 % oli vasoja (noin 22 000) ja aikuisista 53 % oli sonneja (noin 11 800) sekä 47 % lehmiä (noin 10 300). Kaikilla hirvitalousalueilla saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ei siis toteutunut verotussuunnitelman mukaisesti. Viime vuosi on antanut hyviä kokemuksia ja opetuksia siitä, miten jatkossa kannattaa menetellä, jotta verotussuunnitelmat toteutuvat entistä paremmin koko maassa.
Oma riista -palvelu avuksi hirvitiedon keruuseen
Oma riista -palvelulla voidaan kirjata metsästystä koskevia havainto-, saalis- ja olosuhdetietoja. Tietojen keruu onnistuu älypuhelimilla jo maastossa, ja tietoja voi täydentää tietokoneella. Tiedot ovat heti hyödynnettävissä, joten niistä muodostetaan automaattisesti päivittyviä lämpökarttoja, raportteja, indeksejä ja taulukoita.
Kannan seurannan ja metsästyksen ohjaamisen helpottamiseksi on tekeillä Oma riista -palvelun laajennus, jolla saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelun tulevan laajennuksen tarkoituksena on yhdistää nykyiset hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, jotta metsästäjien työ helpottuu ja vähenee. Uuden palvelun hyödyt saadaan käyttöön erityisesti silloin, kun koko yhteislupa sitoutuu keräämään tiedot sähköisesti.
Suomessa on yhteensä noin 6 000 hirvenmetsästysseuraa ja -seuruetta, joissa on noin 100 000 hirvenmetsästäjää.
Suositusten ja toteutuneen saaliin vertailu (taulukko)
Lisätietoja:
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä
Alueelliset tiedotteet:
Kuva: Petri Vartiainen