Hirvenmetsästys alkaa ensi lauantaina

Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 28.9. Pohjois-Lapin alueella hirvenmetsästys alkoi jo syyskuun alussa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää.

Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 32 900 hirvenpyyntilupaa, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viime syksynä. Hirvikantaa on viime vuosina tavoitteellisesti vähennetty ja hirvimäärä on nyt suuressa osassa Suomea tavoitetasolla. Kahdeksan riistakeskuksen aluetoimiston alueella tulevalle kaudelle myönnetty lupamäärä on edellisvuoden tasolla tai hieman suurempi. Lupamäärä pieneni edelleen Pohjois-Suomessa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut edellisen metsästyskauden päätyttyä hirvikannan kooksi noin 73 000. Kesän vasontakauden jälkeen hirviä arvioidaan olevan noin 115 000. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 22 100 pyyntilupaa eli hieman enemmän kuin viime vuonna.

Viime vuonna Suomen hirvisaalis oli noin 40 000 eläintä. Tulevan syksyn saaliin arvioidaan olevan hieman tätä pienempi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Metsästys alkaa vaiheittain

Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta lokakuun puoliväliin vapaaehtoisesti. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin.

Maan pohjoisosissa, jossa ensilumi tulee usein jo lokakuun alkupuolella, hirvijahtiin lähdetään usein heti aloituspäivänä.

Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella syyskuun alussa alkanut hirvenmetsästys jakautuu kahteen jaksoon. Syys–lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi on rauhoitettu 21.9. – 10.10., minkä jälkeen jahti jatkuu jälleen 11.10. – 30.11.

Hirvikolaririski lisääntyy syksyisin

Autoilijoiden tulee syksyisin ottaa huomioon hirvivaara liikenteessä. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä.

Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet.

Suomessa sattuu vuosittain noin 4 000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.

Hirvenmetsästyksessä tuttu punainen vaatetus on säädösmuutoksen myötä vaihtumassa paremmin näkyvään oranssiin tai oranssinpunaiseen. Alkava syksy on kuitenkin vielä siirtymäkautta, jolloin myös punainen lakki ja liivi ovat edelleen sallittuja.

Lisätietoja