Siirry sisältöön

Hirven aivokalvomato ei vaikuta saaliin hyödyntämiseen

Lounais-Suomen saaristossa hirvenvasoista on löytynyt aivokalvomatoja. Tutkituista 54 hirvenvasasta hieman yli puolelta löytyi tartunta. Näytetutkimuksella etsittiin syytä saaristossa pitkään jatkuneeseen hirvenvasojen painon pienentymiseen.

Hirven aivokalvomato on sukkulamato, jonka aikuiset yksilöt elävät hirven selkäytimessä ja lihaksissa. Madot tuottavat toukkia, jotka päätyvät verenkierron mukana ruuansulatukseen ja ulosteena ympäristöön. Loinen tarvitsee väli-isännäkseen etanan tai kotilon. Hirvi saa tartunnan nieltyään nilviäisiä kasvien mukana.

Aivokalvomato on tyypillisesti vasojen loinen. Loinen voi vaikuttaa vasan kasvuun ja se voi aiheuttaa vakavan hermostollisen sairauden. Lievä tartunta voi olla oireeton.

Aivokalvomato ei vaikuta hirvenlihan elintarvikekäyttöön eikä se tartu ihmiseen eikä kotieläimeen. Mahdollisesta aivokalvomatotartunnasta huolimatta hirvisaalis voidaan siten hyödyntää normaalisti.