(Lynx lynx)
Tuntomerkit: Ruumiin pituus 70–120 cm, häntä 15–25 cm, paino 7–30 kg. Kesällä turkki punaharmaa, talvella harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä ja juovia. Korvat ovat tupsupäiset. Korvat ovat takaa vaaleat ja näkyvät hämärässä hyvin. Ilveksen silmät ovat keltaiset, silmäterät ovat pyöreät. Jalat ovat suhteessa pitemmät kuin kotikissalla, mustakärkinen häntä on sitävastoin lyhyempi.
Esiintyminen: Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Kanta runsastunut rauhoituksen turvin ja ilvestä tavataan nykyään harvakseltaan koko maassa. Liikkeellä hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin. Suosii vaikeapääsyistä louhikko- ja mäkimaastoa. Pystyy kiipeämään ahdistettuna puuhun.
Lisääntyminen: Ilveksen kiima on maaliskuussa. Kantoaika on 63–72 vuorokautta, poikasia syntyy 1–3. Pennut ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen asti.
Ravinto: Lihansyöjä. Saalisvalikoima on hyvin laaja pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan. Suosittua ravintoa ovat jänikset ja valkohäntäpeurat sekä Lapissa porot. Yllättää saaliseläimen hiipimällä ja hyppäämällä muutamalla loikalla saaliin kimppuun. Suurissa saaliseläimissä kaulassa siisti purentajälki, paisteista on monesti syöty vain osa. Peittää joskus saaliinsa, mutta ei palaa sille yhtä varmasti kuin karhu. Etelässä pystyy käyttämään saaliinsa ja haaskan paremmin, pohjoisessa kova pakkanen estää usein ilvestä syömästä koko ruhoa.
Muuta: Ilvestä pääsee harvoin näkemään, koska ilves kuulee tulijan kaukaa. Ilves on aina rauhoitettu. Pyynti tapahtuu Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla.