Hirvi

(Alces alces)

Tuntomerkit: Suurikokoisin hirvieläin; ruumiin pituus jopa 300 cm, säkäkorkeus 170–210 cm, elopaino sonneilla jopa 600 kg. Paino aikuisilla vaihtelee suuresti, keskimääräinen lihapaino n. 180 kg, puolitoistavuotiaalla n. 150 kg ja vasalla n. 80 kg. Karva tummanharmaa ympäri vuoden, jalat vaaleat. Naaraalla vaalea väri ulottuu kiilana hännän alapuolelle. Vasa aluksi punaruskea, syyskuulla väri vaihtuu harmaaksi. Leukaparta molemmilla sukupuolilla. Aikuisilla päästä kaareva leveä turpa, vasan turpa lyhyt. Vasalla 4 poskihammasta, aikuisella 6. Hirvisonni on hahmoltaan voimakkaasti etupainotteinen. Lehmän selkä vaikuttaa pitkähköltä ja keskikohta tuntuu olevan notkolla. Vain sonneilla sarvet, jotka voivat olla leveät lapio- (palmata) tai kapeat hankosarvet (cervina). Myös välimuotoja esiintyy. Kts. Hirvieläinten tunnistustaulu

Esiintyminen: Koko maassa; tiheys vaihtelee suuresti johtuen lähinnä laidunmaista sekä verotuksen suuntaamisesta. Tiheystavoite maan eteläosassa 2-4 yksilöä/1000 ha ja Lapissa 0,5-3/1000 ha. Vuodenaikojen mukaiset vaellukset tyypillistä. Elää kesällä rehevillä alavilla mailla, talveksi voi kerääntyä laumoiksi kuivemmille maille mm. mäntytaimikoihin.

Lisääntyminen: Kiima syys-lokakuussa. Kantoaika n. 8 kk. Nuori lehmä synnyttää aluksi normaalisti yhden vasan. Myöhemmin kaksoisvasat yleisiä. Sukukypsä 1 1/2-vuotiaana.

Ravinto: Vuodenajan mukaan vaihdellen puiden ja pensaiden oksat sekä versot mm. haapa, pihlaja, pajut ja koivu, etenkin talvella lisäksi mänty ja kataja. Myös varvut ja ruohovartiset kasvit.

Muuta: Taloudellisesti tärkein riistaeläimemme. Hirvi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteessä, minkä vuoksi kantojen säätely on välttämätöntä. Vuotuinen saalis n. 58 – 85 000. Huippusaalis 84 525 (2002).