Metsästä suolle – vinkkejä hoitotoimiin
Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ja korvet ovat metsäkanalintujen poikueiden ja aikuisten lintujen avainelinympäristöjä. Metsäkanalinnuille elintärkeää mustikkaa näillä alueilla kasvaa yleensä runsaasti ja myös hyönteisravinnon määrä on pinta-alaa kohden moninkertainen kangasmetsiin verrattuna. Vaihettumisvyöhykkeitä ja korpia on kuivattu suuret määrät metsänkasvatukseen. Metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeiden tilaa voidaan kohentaa jättämällä kunnostusojitukset tekemättä, ennallistamalla niiden vesitalous ja säilyttämällä vaihettumisvyöhykkeet puustoisina hakkuissa. Soiden ja metsien vaihettumisvyöhykkeet ovat merkittäviä ja omaleimaisia luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä kohteita, joiden välityksellä suot kytkeytyvät vesitaloudellisesti yhteen ympäröivien metsien kanssa.
Näin hoidat suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeitä
- Säästä luonnontilaisen kaltaisena säilyneet vaihettumisvyöhykkeet ja pyri palauttamaan muuttuneet kohteet kohti luonnontilaa. Palauta suon ja metsänreunan luontainen vesitalous jos mahdollista. Lisää puuston ja pensaskerroksen koko-, tiheys- sekä puu- ja pensaslajivaihtelua.
- Avonaisemman suon ja puustoisemman reuna-alueen tavoitteena on saada aikaan liukuma, jossa puuston koko kasvaa vaiheittain suolta kivennäismaalle siirryttäessä. Kivennäismaan puolella vaihettumisvyöhykkeen käsittelyn tavoitteena on erirakenteinen jatkuvapuustoinen metsä.
- Lisää suojaa ja tarjolla olevan ravinnon määrää esimerkiksi alikasvoksen ja pensaiden suosimisella (katajat, pajut, marjovat puut ja pensaat, latvotut kuuset). Avoimen alueen reunalle on erityisen tärkeää säilyttää matalakasvuista suojaa riistalle.
- Säästä varvusto; erityisesti mustikka. Sijoita säästöpuut runsasvarpuisiin kohtiin. Vältä kunnostusojitusta, lannoitusta ja kantojen korjuuta.
- Säästä lahopuut, vanhat puuyksilöt, kolopuut, petolintujen pesäpuut, runsasnaavaiset kuuset, haavat, raidat, lepät, kelot ja maapuut.
- Vältä rikkomasta maanpintaa vaihettumisvyöhykkeellä. Pyri ehkäisemään ajourien syntymistä poimintahakkuilla ja tee tarvittaessa poikittaisia pistoja vaihettumisvyöhykkeelle.
- Säästä puustoa vaihtelevan levyiselle vyöhykkeelle kivennäismaan puolelle, varsinkin jos suon ja kankaan raja on jyrkkä.
- Säästä ja luo vaihtelevan levyisiä suojavyöhykkeitä 5-50 metriä, jopa leveämpiä, sillä luontaiset vyöhykkeet voivat olla jopa satoja metrejä leveitä.
- Jätä kunnostusojituksen yhteydessä kankaan puoleinen niskaoja perkaamatta. Mieti onko vaihettumisvyöhykkeessä olevaa ojaa tarpeen kunnostaa lainkaan tai voisiko nykyisen ojan jättää nykytilaan ja tehdä uuden ojan hieman kauemmaksi. Tällöin vaihettumisvyöhykkeen vesitalous voisi palautua ja ojan varren puusto säilyä.
