Tulevaisuus talousmetsissä

Sosiaalisessa mediassa puhutaan paljon talousmetsien luonnonhoidon tarpeellisuudesta. Kuluneella viikolla on julkaistu mm. tiedotteet valkoselkätikkojen määrästä ja Monimetsä –hankkeesta lisäksi on vedottu METSO-ohjelman puolesta.

Riistametsänhoitaja on seurannut keskustelua sivusta ja miettinyt metsänhoitomenetelmiämme. Suurin osa Suomen metsistä on talousmetsää, joka on tavanomaisen metsänhoidon piirissä.

Riistametsänhoitajan viisas kollega tiivisti kerran kanalintujen tilanteen seuraavasti: Metsäkanojen tulevaisuus ratkaistaan talousmetsissä! Niiden kannat eivät ole riippuvaisia luonnonsuojelualueista vaan suurten pinta-alojen, eli talousmetsien, käsittelytavoista. Se millaisia puita, pensaita ja varpuja metsissämme kasvaa ratkaisee lopulta kuinka kanalinnuillemme käy.

Sama tilanne näyttää olevan monella muulla lajilla. Viime vuosina on julkaistu useita eri eläin- ja lintulajeihin keskittyviä metsänkäsittelyohjeita. Ohjeista löytyy hämmästyttävän paljon yhteistä.

haapa

Haapa on tärkeä puulaji monelle talousmetsän lajille.

Metsänkäsittely kuukkelialueella -esitteessä kerrotaan hyvän kuukkelimetsän olevan myös hyvä kanalintumetsä. Metsänkäsittely liito-orava-alueella ohjetta lukiessa huomaa, että ohjeessa suositetaan sekametsän kasvatusta ja peitteisyyttä, aivan kuten Riistametsänhoidon työohjeissa. Valkoselkätikka ja metsänkäsittely –ohjeessa korostetaan lehtipuiden merkitystä, mutta muistetaan samalla riistatiheikköjen säästäminen ja sekametsän kasvatus.

Ohjeita selatessa tulee väistämättä mieleen, että talousmetsien käsittelyn monipuolistamisella voitaisiin auttaa monia lajeja. Myös lajeja joille ei ole kirjoitettu erillistä ohjetta. Talousmetsien luonnonhoidossa on valtava mahdollisuus koko metsäalalle. Pidetään yhdessä huolta ettei jätetä tätä mahdollisuutta käyttämättä!