Riistaa kerrakseen

Sanat syntyvät ja säilyvät tarpeesta. Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen ovat kielellisesti aihepiirejä, joihin sisältyy runsaasti vanhaa sanastoa. Hieman harvemminkin tarvittavat sanat säilyvät tyypillisesti nimistössä ja sanonnoissa tai merkitykseltään muuttuneina: esimerkiksi tarkoittaa on merkinnyt aseella tähtäämistä ja raha kuivunutta turkisnahkaa. Luonnollisesti yksi työpäivän aikana meillä useimmin toistuva sana on riista, joka sanakirjamerkitykseltään tarkoittaa lihan tai turkiksen takia metsästettäviä nisäkkäitä ja lintuja.

Mistä riista-sana on peräisin, mikä on sen historia? Usein riistan näkee yhdistettävän riistää-verbiin, mutta ilmeisesti ne eivät kuitenkaan liity toisiinsa. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Häkkinen 2004) mukaan alkuperäinen merkitys lienee ollut esine/tavara tai vilja, ja vastaavia merkityksiä sanan vastineella on myös lähisukukielissä. Riistaeläimet voidaan siis nähdä metsän viljana, luonnon antimina. Runollista, eikö? Erääseen riista-sanan merkitykseen olemme kollegoideni kanssa törmänneet mediaseurannan virolaistekstien osumissa: riist tarkoittaa sukupuolielintä. Tässäpä siis yksi esimerkki suomen ja viron niin sanotuista pulmasanoista, joiden kanssa kannattaa pitää kieli keskellä suuta esimerkiksi metsästysmatkaillessa.

Riista on oikeastaan aika vaikea sana. Ensinnäkin se on kirjoitusasultaan vaikea nopeille sormille: usein minunkin näytölleni pujahtaa ensin risita, sitten vasta oikea muoto. No se nyt tietysti on pieni harmi. Toisekseen se kuitenkin tuntuu olevan vaikea tai pikemmin vieras sana lapsille: esimerkiksi vuosittaisilla Metsä-messuilla, joilla vierailee paljon koululaisia ja perheitä, olen usein avannut sanan merkitystä esittelemällä kuvien avulla eri riistaeläimiä – riista-sana yksin ei monelle lapselle sano mitään, riistaeläin-sanakin jättää merkityksen aukeamisen vielä puolitiehen.

Monessa yhteydessä pelkkä riista on kuitenkin lyhyydessään käytännöllinen. Siksi se on Suomen riistakeskuksen verkkosivuston osoite ja sähköpostiosoitteiden jälkiosa. Samaan tapaan esimerkiksi Metsähallitus käyttää näissä yhteyksissä metsää. Tällaisella yleissanan omimisella tietysti pyritään myös samaan etusijaa vaikkapa hakukonelöydettävyydessä – olemaan ykköstiedonlähde kyseistä aihetta koskevissa kysymyksissä. Meidän osaltamme saattaa tietysti edellisen valossa vaikuttaa epäloogiselta, ettei Riista olekaan Suomen riistakeskuksen lehti, ja toisinaan tämä aiheuttaakin sekaannuksia ja virheellisiä yhteydenottoja. Vastaavasti Metsästäjä-lehden voi kuvitella olevan Suomen Metsästäjäliiton lehti, mutta hahaa, sepä taas onkin meidän.

Jos riista ei olekaan kaikille tuttua sanastoa, pyrimme tekemään sitä tutuksi. Haluamme tuoda riistatietoutta kaiken kansan saataville eri keinoin, myös viestinnällisesti: siksi Metsästäjä-lehteä jaetaan kouluihin ja kirjastoihin, siksi toivomme tiedotteillemme laajaa näkyvyyttä mediassa, siksi koetamme olla läsnä siellä, missä on lukijoita, kuulijoita ja keskustelijoita. Riista on rikkautta, joka ansaitsee olla tunnettu käsite ja osa elävää kielenkäyttöä. 

PS Niin lapsille kuin aikuisille sopivia riista-aiheisia kirjoja, pelejä ja julisteita on verkkokaupassamme.