Siirry sisältöön

Riistaa kerrakseen

Sanat syntyvät ja säilyvät tarpeesta. Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen ovat kielellisesti aihepiirejä, joihin sisältyy runsaasti vanhaa sanastoa. Hieman harvemminkin tarvittavat sanat säilyvät tyypillisesti nimistössä ja sanonnoissa tai merkitykseltään muuttuneina: esimerkiksi tarkoittaa on merkinnyt aseella tähtäämistä ja raha kuivunutta turkisnahkaa. Luonnollisesti yksi työpäivän aikana meillä useimmin toistuva sana on riista, joka sanakirjamerkitykseltään tarkoittaa lihan tai turkiksen takia metsästettäviä nisäkkäitä ja lintuja.

Mistä riista-sana on peräisin, mikä on sen historia? Usein riistan näkee yhdistettävän riistää-verbiin, mutta ilmeisesti ne eivät kuitenkaan liity toisiinsa. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Häkkinen 2004) mukaan alkuperäinen merkitys lienee ollut esine/tavara tai vilja, ja vastaavia merkityksiä sanan vastineella on myös lähisukukielissä. Riistaeläimet voidaan siis nähdä metsän viljana, luonnon antimina. Runollista, eikö? Erääseen riista-sanan merkitykseen olemme kollegoideni kanssa törmänneet mediaseurannan virolaistekstien osumissa: riist tarkoittaa sukupuolielintä. Tässäpä siis yksi esimerkki suomen ja viron niin sanotuista pulmasanoista, joiden kanssa kannattaa pitää kieli keskellä suuta esimerkiksi metsästysmatkaillessa.

Riista on oikeastaan aika vaikea sana. Ensinnäkin se on kirjoitusasultaan vaikea nopeille sormille: usein minunkin näytölleni pujahtaa ensin risita, sitten vasta oikea muoto. No se nyt tietysti on pieni harmi. Toisekseen se kuitenkin tuntuu olevan vaikea tai pikemmin vieras sana lapsille: esimerkiksi vuosittaisilla Metsä-messuilla, joilla vierailee paljon koululaisia ja perheitä, olen usein avannut sanan merkitystä esittelemällä kuvien avulla eri riistaeläimiä – riista-sana yksin ei monelle lapselle sano mitään, riistaeläin-sanakin jättää merkityksen aukeamisen vielä puolitiehen.

Monessa yhteydessä pelkkä riista on kuitenkin lyhyydessään käytännöllinen. Siksi se on Suomen riistakeskuksen verkkosivuston osoite ja sähköpostiosoitteiden jälkiosa. Samaan tapaan esimerkiksi Metsähallitus käyttää näissä yhteyksissä metsää. Tällaisella yleissanan omimisella tietysti pyritään myös samaan etusijaa vaikkapa hakukonelöydettävyydessä – olemaan ykköstiedonlähde kyseistä aihetta koskevissa kysymyksissä. Meidän osaltamme saattaa tietysti edellisen valossa vaikuttaa epäloogiselta, ettei Riista olekaan Suomen riistakeskuksen lehti, ja toisinaan tämä aiheuttaakin sekaannuksia ja virheellisiä yhteydenottoja. Vastaavasti Metsästäjä-lehden voi kuvitella olevan Suomen Metsästäjäliiton lehti, mutta hahaa, sepä taas onkin meidän.

Jos riista ei olekaan kaikille tuttua sanastoa, pyrimme tekemään sitä tutuksi. Haluamme tuoda riistatietoutta kaiken kansan saataville eri keinoin, myös viestinnällisesti: siksi Metsästäjä-lehteä jaetaan kouluihin ja kirjastoihin, siksi toivomme tiedotteillemme laajaa näkyvyyttä mediassa, siksi koetamme olla läsnä siellä, missä on lukijoita, kuulijoita ja keskustelijoita. Riista on rikkautta, joka ansaitsee olla tunnettu käsite ja osa elävää kielenkäyttöä. 

PS Niin lapsille kuin aikuisille sopivia riista-aiheisia kirjoja, pelejä ja julisteita on verkkokaupassamme.

5 kommenttia artikkeliin ”Riistaa kerrakseen

  1. Hyvin sanottu sanasta. Englanniksi kyseinen sana (riista) on moniselitteinen: game.

    No pelailuahan se jahti usein on kun riistaa tavoitellaan. Pohditaan, että mikä on kuvio ja mistähän suunnasta se riistä saapuu pelipaikalle. Metsästyksenjohtajahan on vähän kuin jalkapallojoukkueen valmentaja. Ja siinähän pellossa se valekyyhkykin keimailee, että oikea saapuisi paikalle.

  2. Laura Ticklén

    Kiinnostava huomio! Sen enempää game-sanan taustoja tuntematta se kyllä minustakin vaikuttaa myös riista-merkityksessään viittaavan jonkinlaiseen kilvoitteluun, ihmisen ja riistan välisen herruuden mittelöön. Tässä hyvin huomaa, miten sanasto kertoo kulttuurien eroista – ainakin itseäni alkaa väistämättä pohdituttaa, mitä näiden kahden melko erilaisesta riistaan suhtautumisesta kertovan sanan valikoituminen kertoo niitä käyttävien kansojen kulttuurisesta historiasta.

  3. Joo, eroa on. Siinä kun aatelinen normanniperhe ystävineen pyöri suljetussa peurapuistossaan (medieval deer park) Englannissa Lähde: Trevor Rowleyn kirja), niin meillä hiihdettiin hirven /ilveksen perässä pitkin maisemia, ei siinä ehtinyt seurustelemaan, nobiilia teerenpeliä, oman tai tulevan emännän kanssa.
    Vain Ruissalo taisi olla hetken vähän semmoinen Juhanan aikana ?
    Leskirouva Aurora Karamzinhan järjesti omassa puistossaan aristokraattisen deer park jahdin, keisarille Suomessa, ei ollut mikään halpa jahti, mutta syntyi paljon liikevaihtoa.

  4. Olipa kiva teksti sanasta, jota monesti oon ihmetellyt. Tunnistan itseni tekstistäsi sitä kautta, että lapsena minulla ei ollut mitään käsitystä riistasta substanttiivina. Luulin aina, että riistaksi muututaan siinä vaiheessa kun siltä jotain riistetään, eli juuri tuota metsästystilannetta. Tulee mieleen onko englanninkielisellä versiolla jokin yhteys tähän.

    Itse lähdin ihan googlettamaan saadakseni tarkat raamit tälle sanalle ja sen merkityksille, kun en vieläkään ole asiasta aivan varma. Itse kun olen kohdannut sanaa niin paljon eri eläinpiireissä. Monesti riista kuvastaa jonkin lajin luonnonmukaista väritystä.

    Koenkin hieman, että sana on saamassa uudenlaista muotoa, huomioiden ettei riista sana ole paljon käytössä muualla kuin näissä asiayhteyksissä. Itselleni nykyään riista sanan ensimmäiset merkitykset on “luonnollista ja maistuvaa lihaa”. Kotieläimen liha ei kuitenkaan ole riistaa. Riista sanana taas on adjektiivina pieni väläys villiä luontoa kotieläinkasvattajan katraassa.

    • Laura Ticklén

      Kiitos mukavasta kommentista!

      Tekstiä laatiessani mietin myös “riistanvärisyyttä” eli sanan adjektiivista käyttöä eläinten värityksestä puhuttaessa. En ottanut sitä kuitenkaan mukaan, mutta olen sitäkin ilahtuneempi, että toit tämän näkökulman esiin ja osaksi keskustelua.

      Kuten pohditkin, riista-sanan merkitys saattaa hyvinkin olla muuttumassa painopisteltään. Seuraankin mielenkiinnolla, saako se esimerkiksi myöhemmissä sanakirjoissa uusia selityksiä – vielä en esimerkiksi löytänyt käsilläni olevista kirjoista mainintaa värimerkityksestä, ja muutkin käyttöyhteydet voivat olla yleistymässä ohi nykyisten määrittelyiden.

Kommentointi on suljettu.