Siirry sisältöön

Muutostarpeita

Olen viime päivinä lukenut aluekokousten ja alueneuvostojen esityksiä Valtakunnalliselle riistaneuvostolle. Esityksiä on tullut melko runsaasti, mikä kielii siitä, että todellisia muutostarpeita on. Tietenkin joukossa on esityksiä, joista osa metsästäjistä on täysin eri mieltä. Sovittujen toimintatapojen mukaan VRN käsittelee kaikki esitykset ja päättää, mitä niiden osalta tehdään.

Monissa esityksissä esitettiin muutoksia nykyisiin metsästysaikoihin. Toivon, että näitä muutosesityksiä tehneillä alueilla on kärsivällisyyttä vähän odottaa ratkaisuja. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsästyslain uudistamistyön. Tällä kertaa se tehdään osittaisuudistuksina. Ensimmäisen vaiheen, mikä pitäisi toteuttaa pääosin tämän vuoden aikana, uudistusten työlistalla ei ole metsästysaikoja. Ne voitaneen saada toiseen vaiheeseen.

Kun metsästysaikojen muutosesityksiä on melko paljon, eli nyt tulleet esitykset sekä eräitä aikaisemmin tehtyjä esityksiä, niin niitä ei missään tapauksessa ole järkevää viedä eteenpäin yksittäisinä asioina. Se olisi MMM:n virkamiesten työajan väärinkäyttöä. Pienikin muutos lakiin tai asetukseen vaatii aina valmistelutyön. Kun metsästysasetuksen metsästysaikapykälä (MetsA 24§) avataan, on syytä tutkia läpi kaikki metsästysajat ja tehdä kerralla kaikki tarvittavat muutokset. Uskon, että tähän ryhdytään jo ensi vuonna ja toivon, että en ole väärässä. Uskon myös, että metsästysaikoja muutettaessa kuullaan ja toivottavasti myös kuunnellaan kentän ääntä.

Haluan tuoda keskusteluun muutamia omia mietteitäni joistakin metsästysaikojen muutosesityksistä. Aloitan karhun metsästysajasta. Lapista ja Kainuusta on tullut esitys karhun kevätmetsästyksen sallimisesta. Perusteena on se, että karhu aiheuttaa suurimmat porovahingot juuri keväällä, kun se nälkäisenä lähtee täyttämään vatsaansa, eikä tarjolla ole kasvisruokaa, vaan ainoastaan poroja. Esitys lähtee siitä, että karhun metsästys poronhoitoalueella jatkossakin olisi kiintiöityä keskeytysmetsästystä. Esityksessä ei esitetä vuotuisten lupamäärien kasvattamista, vaan ainoastaan sitä, että nykymallisesta kiintiöstä metsästetään osa keväällä ja loput syksyllä.

Perusteena on myös kulttuurinen näkökulma. Karhun kevätmetsästys on osa ikivanhaa suomalaista kulttuuriperintöä. Tällä perusteella ajettiin viime vuonna läpi periaate mustan teeren latvalinnustuksen sallimisesta, jota ei kuitenkaan huonomman lintuvuoden takia vielä kuluneena talvena päästy toteuttamaan. Me vanhemmat alan harrastajat ainakin arvostamme myös kulttuurisia arvoja. On varauduttava siihen, että syntyy mahtava poru, kun karhun kevätmetsästystä lähdetään julkisesti viemään eteenpäin. Vaikka karhun kevätmetsästyksen sallivassa esityksessä ei ole tarkoituksenakaan metsästysmäärien lisääminen, niin osa voi tulkita esityksen karhun metsästysmahdollisuuksien lisäämisenä. Aivan varmasti revitellään myös sitä, että metsästäjät haluavat lähteä tappamaan karhuja talvipesään kesken talviunien, vaikka sekään ei kuulu esityksen sisältöön. Pidän älyllisenä epärehellisyytenä sitä, että ylipäätään luvanvaraisten eläinten metsästysajan pidentäminen jotenkin heikentäisi niiden suojelun tasoa. Totuus kuitenkin on, että vain ja ainoastaan myönnettyjen lupien määrä säätelee metsästysmäärää, ei sallittu metsästysaika. Metsästysajan pituus säätelee jonkin verran metsästysmääriä vapaasti metsästettävien lajien osalta. Kun tätä esitystä kuitenkin jossakin vaiheessa lähdetään viemään eteenpäin, meidän tulee varautua voimakkaaseen keskusteluun.

Toinen samanlaisen porun aiheuttava esitys on Pohjois-Karjalasta tullut ilveksen metsästysajan alkamisen aikaistaminen marraskuun alkuun. Kun muutama vuosi sitten ilveksen metsästysaika poronhoitoalueella muutettiin alkavaksi 1.10., niin perusteluina olivat lumen syvyys ja päivän lyhyys joulukuun alussa. Aikoinaan Pohjois-Karjalassa melko paljon hiihdelleenä näen, että sielläkin monina talvina joulukuun alussa lunta voi olla jo hyvin paljon. Minusta voisi olla hyvin järkevää, että ilvesjahti alkaisi poronhoitoalueella lokakuun alusta, Keski-Suomessa marraskuun alussa ja Etelä-Suomessa joulukuun alussa. Mehän olemme Etelä-Hämeessä päässeet parina viime vuonna aloittamaan vasta joulukuun lopulla, kun on saatu ensimmäinen edes pari vuorokautta pysynyt lumi. Tässäkin asiassa varautukaamme kohtaamaan vastustusta ja voimakasta keskustelua niin kuin karhuasiassa. Muistan, kun aikoinaan ilveksen metsästysaikaa poronhoitoalueella käsiteltiin VRN:ssa, niin suojelupuolella kyseistä muutosta vastustettiin. Joku totesi asiaan lakonisesti ja osuvasti: ”Ilveksen näkökulmasta katsottuna sillä ei ole kovin suurta merkitystä, tuleeko se ammutuksi kuukautta aikaisemmin tai myöhemmin.”

Pohjois-Karjalasta tuli myös esitys siitä, että hirven metsästysaika alkaisi lokakuun toisena lauantaina ja päättyisi joulukuun lopussa. Esitys lyhentäisi metsästysaikaa kahdella viikolla. Keskeisenä perusteluna oli se, että hirven kiima-aika sattuu syyskuun lopulle. Vaikka olenkin sitä mieltä, että luvanvaraisten eläinten pyynnissä metsästysajat voisivat olla hyvin väljiä, koska niillä ei ole saaliin määrään vaikutusta, niin kannatan lämpimästi esitystä. On todella järkevää antaa hirville lisääntymisrauha. Jos joku on sitä mieltä, että jäljelle jäävä aika, 12 viikonloppua, on liian lyhyt metsästysaika, niin yksi vaihtoehto voisi olla Pohjois-Lapin nykyinen metsästysaika: 20 päivää syyskuun alusta, sitten kiimarauha ja lokakuun toisesta viikonlopusta eteenpäin jatkoaika.

Meillä Etelä-Hämeessä monet valistuneet metsästysseurat ovat jo oma-aloitteisesti siirtäneet hirvestyksen aloituksen lokakuun toiseen viikonloppuun. On kuitenkin turha odottaa, että tästä käytännöstä tulisi vapaaehtoisena vallitseva käytäntö lähivuosina. Kyllä me metsästäjät sen verran konservatiivisia jääriä olemme, että lain tai viranomaisen pitää käskeä, jotta me ymmärrämme oman etumme. Muistan elävästi, kun esitin omalle seuralleni, että hirvestys aloitetaan lokakuun toisena viikonloppuna. Jos en olisi ollut porukan vanhin, lähes 50 vuotta porukassa ollut jätkä, olisin lentänyt niska-pers-otteella pihalle. Kun asiaa muistin pitkin vuotta saarnata eri yhteyksissä, niin kahtena viime vuonna kaikki yhteislupamme seurueet ovat aloittaneet lokakuun toisena viikonloppuna.

MMM:ssä ja Suomen riistakeskuksessa on keskusteltu villisian metsästysajasta. Ennustan villisiasta Suomen seuraavaa todellista konfliktilajia. Villisikoja on nyt ainakin puolentoista tuhatta. Villisikakanta yli kaksinkertaistuu joka vuosi, jos sen metsästys laiminlyödään. Saksassa ammutaan nykyisin yli 400 000 villisikaa, eli kanta lienee yli puolen miljoonan. Se tarkoittaa suunnilleen 15 sikaa/1000 ha. Jos meille aluksi Etelä-Suomeen pullahtaisi moinen kanta, niin jälki pelloilla olisi hirveää. Tärkein sidosryhmämme, maanomistajat suuttuisivat meille metsästäjille verisesti. Eivät myöskään omakotitalojen rouvat olisi kovin ystävällisiä, kun siat kävisivät tuhoamassa totaalisesti heidän huolella vaalimansa kasvimaat ja pihan koristekasvit. Olen sitä mieltä, että meidän tulee pyrkiä pitämään sikakanta mahdollisimman pienenä. Tästä syystä olisi hyvä, jos yksinäinen villisika ja porsas olisi rauhoittamaton ympäri vuoden ja vain emakko, jota jälkeläinen seuraa, olisi rauhoitettu.

Yksi kommentti artikkeliin ”Muutostarpeita

  1. Paljon lukenut metsästäjä: Villisian suhteen erinomainen ehdotus, arkeologiankin mukaan villisika on Suomessa aina ollut olematon tai vähäinen laji joten sen runsastaminen ei ole perusteltua edes Suomen luonntokulttuurin tai metsästyskulttuuriperusteella. Toki voidaan aina perustella ”nykyaikaisesti” ”verojamaksavalla” metsästysbusineksella, vaikka minkä lisäämistä asiakasmyyntiin.
    Mitä tulee karhun kevätmetsästyskulttuuriin niin perinteisesti suomalaiset (finnougrit) ovat koittaneet minimoida riskin eli karhusta on pienin vastus keväällä, järkiajattelua kun tussarit olivat kertalaukeavia ja keihäät terävät. Nykymetodein asia on jkv toisin.
    Ja kysymys ei ollut siis lainkaan omien porojen suojelusta sinänsä. Suuret porotokat vapaana ovat hyvin uusi kulttuuri-ilmiö ei vanha.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet