Siirry sisältöön

Ampumakokeen uudistaminen

Metsästyslain ensimmäisen vaiheen asialistalla on ampumakokeen uudistaminen. Valitettavasti tässä vaiheessa on ilmeisesti tarkoituksena vain lisätä nykyiseen säännöstöön hylkeen ampumakoe ja jousiampumakoe sorkkaeläimien jousimetsästykseen. Muihin kokeisiin ei olisi tulossa muutoksia.

Näitä uusia kokeita varmasti tarvitaan, mutta aivan yhtä huutava tarve olisi hirvi- ja karhukokeen uudistamiselle. Olen monesti sanonut, että meillä ei ole nykyisin hirven ammuntakoetta. Meillä on vain kerran kolmessa vuodessa vaadittava metsästysaseen kiikaritähtäimen ohjattu kohdistaminen. Siitäkään ei aina ole jahdin kannalta mitään hyötyä, kun kokelaat tulevat ampumaan kokeen rata-aseella ja menevät sitten jahtiin metsäpyssyllä.

Jos nykyistä koetta halutaan pitää, niin on aivan turha käyttää kallista hirvenkuvaa maalina. Nykyisen kokeen voisi aivan hyvin ampua normaaliin kivääritauluun. Nykyisessä hirvitaulussa se osumaympyrä näkyy 75 metrin päähän hyvällä kiikaritähtäimellä, joten osumapaikkaa ei tarvitse arvioida kuvan profiilin perusteella, vaan ampuja voi hyvin tähdätä suoraan osumaympyrään. Minusta ampumakokeen tulisi edes jotenkin simuloida ampumista oikeassa jahtitilanteessa. Minä en ole nähnyt kenenkään metsästäjän raahaavan hirvipassiin ampumaradan kohdistuspenkkiä suorittaakseen riistalaukauksen seisovaan hirveen penkistä.

Ainakin Etelä-Suomessa 50 vuoden kokemukseni mukaan suurin osa hirvistä ammutaan liikkeeseen. Vain koiramiehet saattavat päästä ampumaan hirven seisontahaukkuun. Jokainen meistä tietää, että seisovaan eläimeen ampuminen on helpompaa kuin liikkuvaan. Näin ollen tärkeintä olisi testata kokelaiden kykyä ampua nimenomaan liikkuvaan hirveen. Olen seurannut huolestuneisuudella joidenkin hirvimiesten välinpitämättömyyttä ampumataitonsa ylläpitämiseen. Toki aika suuri osa porukasta käy muutaman kerran kesän aikana harjoittelemassa hirviradalla, mutta liian paljon on niitä, jotka käyvät kerran kolmessa vuodessa suorittamassa “kokeen”.

Hirvi on niin iso ja kulkee niin suoraviivaisesti, ettei sen ampuminen kovin kaksista taitoa vaadi. Jos hirvimies käy ampumassa radalla edes 100-200 laukausta vuodessa, niin sillä käsitykseni mukaan ylläpidetään riittävää ampumataitoa. Helpon kokeen ja harjoittelemattomuuden seuraus ei voi olla mikään muu kuin haavakoiden lisääntyminen.

Nykyinen koe ei edellytä minkäänlaista ampumataitoa. Olen metsästäjäkoulutusten yhteydessä nähnyt useita kertoja, kun nainen, jolla ei koskaan aikaisemmin ole ollut kädessään asetta tai mies, joka on ampunut viimeksi 30 vuotta sitten armeijassa, tulee radalle ja ampuu ensimmäisellä tai toisella sarjalla hyväksyttävän koesuorituksen. Olen kaikilla pitämilläni metsästäjäkursseilla sanonut kokelaille, että älkää missään nimessä lähtekö hirvijahtiin, jos ette osaa ampua vanhaa hirvikoetta hyväksyttävästi. Minulla on sellainen käsitys, että nykyinen ampumakoe säädettiin siksi, että tasavallassa oli joku hyvin isokenkäinen, joka ei osannut ampua, mutta halusi osallistua hirvijahteihin. Piti säätää koe, jonka kuka tahansa ampumataidotonkin pystyy suorittamaan.

Vanha ampumakoe oli hyvä ja sen voisi ottaa uudelleen käyttöön. Toinen mahdollisuus voisi olla sellainen koe, että taulu pysäytetään radan alkuun. Kokelas ampuu seisovaan kuvaan laukauksen ja laukauksesta ratavalvoja painaa kuvan liikkeelle ja kokelas lataa nopeasti ja ampuu toisen laukauksen liikkuvaan kuvaan. Tämä sitten toistetaan pari kertaa. Tauluna voi olla nykyinen kilpailutaulu.

Kuva: Suomen riistakeskus

10 kommenttia artikkeliin ”Ampumakokeen uudistaminen

  1. Heikki Alakarhu

    Kiitoksia Hannu tärkeän asian esille nostamisesta. Huono ampuminen hirvijahdissa on lisääntynyt selvästi ja eläimet joutuvat kärsimään tarpeettomasti, joskus jopa viikkokausia haavoittumisen seurauksena. Ampumakokeen uudistus nykymuotoiseen oli selvä virhe, eikä vastaa metsästyksen yleisen kehittymisen tarpeita. Lisäksi muutos sotii selvästi ML 20 § kirjausta “eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä” -vastaan. Tosiasia on, että ampumataito säilyy vain ampumalla.

    Vanhassa kokeessa oli ehkä liian suuri osuma-alue, jos osuma-aluetta vertaa vasan rintakehään. Siitä olisi voitu poistaa ykkösen ja jopa kakkosenkin rinki. Lisäksi juoksuissa nopeus saattoi olla tarpeettoman suuri. Harva ampuja nimittäin osasi arvioida, kävelisikö hirvi ripeästi, ravaisiko se vai joko se menisi laukalla liikkuessaan kuvion nopeudella. Osuma-alueen pienentäminen ja juoksuissa nopeuden pudottaminen jopa puoleen olisi riittänyt uudistukseen.

    Heikki Alakarhu

    Vastaa
    • Kepun johtamat Metsästäjäliitto sekä viranomaistoimija MMM ovat munineet kaksi asiaa hirvieläinmetsästykseen liittyen. Yksi on nykyinen ja tulossa oleva Aselaki laillisen metsästyksen ja aseen omistamisen ja sen hallinnan kannalta. Toinen on ampumaratojen sekä ampumakokeessa tarvittavan riistamaalilaitteiston tahallinen poistaminen metsästäjien ulottuvilta. Ampumaratoja on vielä toistaiseksi maaseudulla, mutta suurin osa metsästysväestä ei pääse kohtuullisin kustannuksin harjoittamaan ampumataitoaan. Sipilä, Vanhanen ja Risikko ovat suuressa vastuussa. Myös Metsästäjäliiton Hiidenmies on lausunut: “Tämä Aselakiasia ei koske meitä metsästäjiä”

  2. Markku Mäki-Petäjä

    Omassa hirviporukassa pitää ampua 200 pistettä liikkuvaan hirveen joka vuosi ja talvella järjestetään hirvenkävelykisoja joihin pitää myös osallistua. Kokemuksemme on ettei haavakkoja tule kun ase on ympärivuoden käytössä ja tuntuma säilyy. Eli maalaisjärki on käytössä vaikkei sitä laki vaadikkaan.

    Vastaa
  3. Heikki Alakarhu

    On hieno asia, että järjestätte ampumaharjoittelua vanhan kokeen pohjalla, hirvikävelyssähän ammutaan myös vanhan kokeen taulun kokoiseen maaliin.

    Toivottavasti kaikkialla pidetään vanhat radat kunnossa ja harjoitellaan niillä hirven ampumista. Voisi olla syytä suositella vaikkapa Metsästäjä -lehessä vanhan ampumakokeen mukaista harjoittelua.

    Vastaa
  4. Tapani Tuomaala

    Tuossa Hannun ammuntakoekirjoituksessa on kyllä väkevästi asiaa.

    Naurettavinta kokeessa on, että karhukoe kelpuuttaa ampumaan hirveä, peuraa ja kaurista. Mielestäni nämä eläimet eivät ole keskenään saman näköisiä ainoastaan karhun osumaympyrä on pienempi kuin muissa tauluissa.

    Koe on hyvin vaikea ellei mahdoton suorittaa avotähtäimellä tai punapistetähtäimellä mikä on aika yleinen tähtäin sorkkaeläinjahdissa. Oikea osumapiste on karhussa pituussuunnassa jalkojen yhtymäkohdassa ja korkeus alaleuan kohdalla. No ei se karhu aina siinä asennossa ole ja saattaa vaikka juostakin niin mistä osumapiste silloin määritellään? Tuota osumaympyrän näkymättömyyttä perustellaan sillä, että ei se näy elävässäkään otuksessa. Kun kerta asiaa em. tavalla perustellaan niin silloin pitäisi olla jokaiselle lajille oma koe, muussa tapauksessa koe voidaan ampua vaikka metson kuvaan tai normi tauluun. Kun tuon nykyisen kokeen saa kuka tahansa läpi niin miten nämä vähän ampuvat osaavat ampua oikeaan kohtaan jos eläin liikkuu?

    Nykyinen koe ei tee oikeutta avo- tai punapistetähtäimellä ampuville vaan heidän pitää joko hankkia erillinen kiikarikivääri tai pikajalassa oleva kiikaritähtäin joka heitetään kokeessa paikoilleen. Koe ammutaan kiikariaseella mutta metsästetään avo- tai punapistetähtäimellä vain ja ainoastaan siitä syystä ettei ase jota käytetä sovellu kokeen suorittamiseen.

    Vastaa
    • Aimo Puolakka

      Ei toki mahdotonta. Tänä syksynä ammuin vanhasta sotilaskivääristä poratulla aseella avotähtäimin varustettuna hirvimerkin ensimmäisellä yrityksellä läpi ja hyvin osuivat keskelle “näkymätöntä” ympyrää. Ennen koetta kävin ampumassa muutamia koelaukauksia ja osumakohdan taulussa mieleen painettuani, ampuminen oli varsin helppoa. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen ampumakoe ja kyseisellä aseella olin ampunut ennen koetta alle 10 laukausta. Mielestäni olennaista on, ettei lähde “soitellen sotaan”, vaan riittävästi valmistautuneena=)

  5. Heikki Alakarhu

    Tapani Tuomaala tuo tärkeän seikan käytännön suurriistan metsästysaseiden tähtäimistä, punapistetähtäin ei suurenna kuvaa ja tyypillisesti kiikaritähtäimen suurennus on pieni. Noilla ei tosiaankaan hennot osuma-alueiden ringit näy. Ja perustelu oli tosiaan, että eihän oikeassakaan eläimessä ole näkyvää osuma-aluetta kyljessään. Koetta varten harjoitellaan ampumalla harjoitussarjoja. Olisi siksi aivan perusteltua, että taulussa olisi vaikkapa valkoinen tai punainen osuma-alue hyvän osuman paikkana. Jäisi “selkärankaan” hyvän osuman paikka, josta se sitten ohjaa ampumista, kun se ensimmäinen hirvi tai karhu tulee ampumahollille.

    Nykykokeessa ampuminen paljolti suoritetaan istualtaan ase tuettuna hiekkapusseille. Ammunnan asettelu vastaa kasa-ammuntaa. Hirvi tai karhu ammutaan valtaosin seisten ja ase käsivaralla tai etummainen käsi tuettuna kevyesti puuhun. Ampumakokeen nykysuoritus ohjaa jopa täysin väärien ampumaotteiden käytäntöihin, jotka jopa heikentävät kohtuullisen ampujan oikeita ampumaotteita.

    Vastaa
  6. Kauko Karjalainen

    Voimassa oleva ampumakoe opettaa nimenomaan nuoria tarkkaan huolella valittuun laukaukseen ja eläimen lopettamiseen yhdellä hyvällä osumalla. Ampumataidon ja liikkuvan maalin ampumaharjoittelu on tehtävä muualla, kuin virallisissa ampumakokeissa. Kokeeseen ei tarvita mitään muutoksia.

    Vastaa
    • Onko huolella valittu laukaus eläimen lopettamiseksi asetettu ainoastaan nuorten tavoitteeksi? Omakohtaisten kokemusten mukaan mainitsemasi opetustavoite on kyllä mennyt perille nuorilla, mutta toivon että samanlainen ampumataito ja mentaliteetti saataisiin opetettua myös hieman vanhemmille metsästäjille, jotka hirviä ja karhuja tähtäilevät.

  7. Halusin vain sanoa tuohon ampumakokeen Suomessa että helppoa se nykyään on. Se vanha olisi paljon järkevämpi käyttää kun halutaan säästää riistaeläimet turhalta kärsimykseltä. Olen noin kaksi vuotta sitten muuttanut takaisin Suomeen Ruotsista jossa tämä vanha koemuoto on edelleen käytössä. Ja kuten joku edellä mainitsi niin on eri ampua radalla kuin luonnossa. Pitäisi yrittää päästä niin lähelle todellista tilannetta kuin vain suinkin mahdollista.
    Ja mitä karhukokeeseen tulee niin Ruotsissa pitää olla 4 osumaa 80 m , 4 osumaa 40 m ja 2 osumaa 4 sekunnin sisällä 15 metriin ,edestäpäin. Eräs karhunkaataja sanoi minulle että jos ammut karhua 30-40metriin ja osut huonosti niin se on kimpussa ennen kuin kerkiät saada uuden kutin piippuun jos se haluaa päälle tulla. En tiedä mutta jännää se on , koin sen viime syksynä. EI MUUTA vanhat systeemit taas käyttöön ja jos ei valtio niin ainakin seurat. JA koe pitää suorittaa aseella jolla aiot metsästää
    Risto

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet