Susien kannanhoidollisen metsästyksen arviointi valmistunut – Metsästys jatkuu muutoksin

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tammikuussa 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelman, jossa ehdotettiin kahden vuoden kokeilua suden metsästämiseksi aiempaa joustavammin. Metsästys sallittiin talvella 2015 sekä talvella 2016. Metsästys oli tarkoitus kohdentaa nuoriin susiin ja välttää lauman alfayksilöiden tappamista, jotta lauman elinvoimaisuus ei vaarantuisi. Hoitosuunnitelmassa edellytettiin, että kahden vuoden jälkeen tehdään arvio metsästyksestä ennen päätöstä metsästyksen jatkamisesta.

Arviointi on nyt valmistunut. Talvella 2015 kokeilun mukaisessa metsästyksessä saaliiksi saatiin yhteensä 17 sutta, joista kolme oli laumojen alfayksilöitä. Kun huomioidaan erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi myönnetyt luvat, poliisin määräyksellä tapetut sudet ja muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet, kokonaispoistuma oli 42 sutta. Talvella 2016 kokeilun mukaisessa metsästyksessä saaliiksi saatiin yhteensä 43 sutta, joista 20 oli laumojen alfayksilöitä. Kokonaispoistuma oli yhteensä 78 sutta.

Talven 2015 metsästyksessä alfayksilöiden määrä jäi vähäiseksi ja susikanta kasvoi talveen 2016 laskennallisesti 220–245 yksilöstä 275–310 yksilöön. Talven 2016 kokeilun mukaisessa metsästyksessä saaliiksi päätyi kuitenkin laumojen alfayksilöitä huomattavasti enemmän.

Arvioinnissa todettiin, että vaikka talven 2015 metsästystä voidaan pitää onnistuneena, niin talven 2016 metsästys ja sen aikana saaliiksi saatujen alfayksilöiden suuri osuus osoittaa, että näin toteutettuna kokeilun mukaisen metsästyksen kestävyyttä ei voida varmistaa. Ongelma syntyy siitä, että kokeilussa sovelletut poikkeusluvat tulee myöntää hyvin aikaisin, koska luvat tulevat täytäntöönpanokelpoisiksi vasta valitusajan jälkeen. Tämänkaltaisessa tilanteessa poikkeusluvat ovat käytössä samanaikaisesti usealla eri reviirillä. Talven 2016 metsästys osoitti myös, että tavoitteesta huolimatta metsästyksen kohdentaminen nuoreen yksilöön on vaikeata. Ministeriö ja Suomen riistakeskus eivät voi tehdessään päätöksiä ennakoida täysin metsästyksen kokonaisvaikutusta susikantaan, koska luvat ovat samanaikaisesti voimassa ja käytettävissä kaikilla lupa-alueilla.

Taloustutkimuksen vuosien 2014 ja 2016 tehtyjen kyselytutkimukset kuitenkin osoittivat, että joustavampi metsästys vaikutti positiivisesti ihmisten susiasenteisiin. Erityisen merkittävänä voidaan pitää sitä, että hyväksyntä susien laittomalle tappamiselle vain sillä perusteella, että susia elää jollakin tietyllä alueella väheni 24 prosentista 14 prosenttiin.

Arvioinnin johtopäätöksenä on, että vaikka tavoitteet susisaaliin rakenteen ja susien kokonaispoistuman suhteen eivät täysin toteutuneet, metsästystä tulisi jatkaa eri tavoin säädeltynä. Maa- ja metsätalousministeriön tulisi vuosittain vahvistaa suurin sallittu kokonaissaalismäärä, jonka täytyttyä Suomen riistakeskus ei voisi poikkeuslupia enää myöntää. Saalismäärässä otettaisiin huomioon myös poliisin määräyksellä tapetut sudet. Poikkeusluvat myönnettäisiin toisen metsästyslain kohdan perusteella kuin kokeilussa, jotta poikkeusluvat voisivat tulla voimaan välittömästi. Tästä olisi se hyöty, että Suomen riistakeskus voisi myöntää lupia porrastetusti ja ottaa toisaalta huomioon lumisena aikana susilauman käyttäytymisen ja lauman yksilöiden määrän ja toisaalta seurata alfanaaraiden päätymistä saaliiksi.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen suden ja sudensuojelun tarpeet sekä susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet. Hoitosuunnitelman laadinnan taustalla oli yhtäältä susikannan heikko tila ja toisaalta voimakas kritiikki hallinnon toimenpiteisiin. Hoitosuunnitelmassa asetettiin suden metsästystä koskevia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vahvistaa paikallisten asukkaiden turvallisuudentunnetta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä. Näin pyritään lisäämään susikannan hyväksyttävyyttä nimenomaan paikallisten susireviirillä asuvien ihmisten keskuudessa ja vähentämään salametsästyksen hyväksyntää.

Vuosien 2006–2010 aikana Suomen susipopulaatio pieneni keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Keskeisimmäksi syyksi on esitetty susien laitonta tappamista. Hallinto oli pyrkinyt ehkäisemään susien laitonta tappamista koventamalla rangaistuksia. Lisäksi turvatakseen susikannan kasvun maa- ja metsätalousministeriö salli vain yksittäisten poikkeuslupien myöntämisen vuosittain erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiksi. Susikanta ei lähtenyt kasvuun edellä mainituista toimista huolimatta vaan jatkoi laskuaan ollen alimmillaan vuonna 2013. Esimerkiksi metsästysvuonna 2011–2012 Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla saatiin saaliiksi vain kaksi sutta poronhoitoalueen ulkopuolelta ja metsästysvuonna 2012–2013 neljä sutta. Vasta uuden hoitosuunnitelman valmistelutyön käynnistyminen vuonna 2014 ja siihen liittyvät paikallisten ihmisten odotukset muutoksesta saivat susikannan kasvu-uralle.

Alkuperäinen tiedote maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla

Lisätietoja:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, sami.niemi(at)mmm.fi, p. 0295 162 391
Mikael Luoma, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, mikael.luoma(at)riista.fi, p. 0294 312 271
Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Luonnonvarakeskus, vesa.ruusila(at)luke.fi, p. 0295 327 402

Lisätietoja