Metsästysmuseon perusnäyttelyuudistuksen uusin vaihe, suomalaista asevalmistusta esittelevä asesali avautuu yleisölle 26.11. Pääpaino näyttelyssä on kolmen maassamme toimineen suurehkon asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (ent. Valtion Kivääritehdas) – metsästys- ja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Koska kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustuksen varmistaneeseen sotilasasetuotantoon, on näyttelyssä esillä myös näytteitä tehtaiden tästä tuotannosta. Kaikki näyttelyn aseet on valittu Metsästysmuseon omista kokoelmista.
Varsinaisten asetehtaidemme asemallien lisäksi näyttelyssä on myös laajaan tuotantoon yltäneen, vuosina 1924–1986 toimineen Tampereen Asepajan tuotteita. Metsästäjien tarpeisiin tehtiin aseita myös lukuisissa muissa, pienemmissä asepajoissa ympäri maan. Usein varsin vaatimattomilla työvälineillä tehdyt aseet eivät välttämättä aina olleet niin tyylikkäitä, tärkeintä oli että niillä metso putosi ja hirvi kaatui ja saatiin lihaa pöytään. Yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle.
Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä puusta valmistettu aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. Asepajatunnelmaa täydentää nurkkauksessa kuuluva autenttinen äänimaailma takomisen ja karkaisun äänineen.
Myös patruunatietoutta
Tunnettu patruuna-asiantuntija ja -keräilijä Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Asesalin antia täydentää monipuolinen videomateriaali. Kosketusnäytöillä museovieras voi tutustua asetehtaiden esitteisiin 1950-luvulta 1980-luvulle. Patruunavitriinin animaatiosta selviää havainnollisesti mm. se monia kummastuttava seikka, miksi haulikon kaliiperinumero pienenee piipun läpimitan suurentuessa.
Näyttelyn audiovisuaalisen aineiston tuottamisessa ja työstämisessä museo on saanut asiantuntevaa apua Hyria Koulutus Oy:n opiskelijoilta Rauli Riihiaholta ja Teemu Lukanolta. Työtä on ohjannut Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila, joka on muutenkin kantanut päävastuun näyttelytekniikasta. Näyttelyn ovat suunnitelleet intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Vesa Anttila.
Näyttelyn rakentamista on taloudellisesti tukenut Metsästysmuseon pitkäaikainen yhteistyökumppani, Suomen ainoa teollinen asevalmistaja Sako Oy. Tekeillä on myös näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta.
Lisätietoja:
Jukka Peltonen, intendentti, Suomen Metsästysmuseo, jukka.peltonen@metsastysmuseo.fi, puh. 019 722 148
Vesa Anttila, amanuenssi, Suomen Metsästysmuseo, vesa.anttila@metsastysmuseo.fi., puh. 019 722 153
Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki
www.metsastysmuseo.fi
Kuva: Perttu Matero
Tiirailua sinivalkoisten tähtäinten läpi. Pääkohteensa metsästysaseiden lisäksi näyttely sivuaa myös kotimaisten asetehtaiden kilpa- ja sotilasasetuotantoa.