Siirry sisältöön

Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin

Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt ja kielteinen suhtautuminen vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. Asiaa selvitti Taloustutkimus Oy Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta.

Tutkimuksen tavoite oli selvittää suomalaisten suhtautumista metsästykseen ja verrata soveltuvin osin suhtautumisen muuttumista vuoden 2004 tutkimukseen nähden. Tutkimusta varten haastateltiin 15 – 79-vuotiaita suomalaisia, joista 13 prosentilla oli omia metsästyskokemuksia. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

Tutkimuksen mukaan enemmistö (61 prosenttia) suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti, 26 prosenttia neutraalisti ja 13 prosenttia kielteisesti. Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa. Metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin koskaan jo vuodesta 1986 aloitettujen mielipidetiedustelujen aikaan.

Vain suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan kokonaisuudessaan hieman kriittisemmin kuin vuonna 2004. Yleinen kanta on silti edelleen se, että myös suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä.

Yleensäkään metsästyksen ei koeta vaarantavan riistaeläinkantoja. Tässä asenneilmasto on samanlainen kuin vuoden 2004 tutkimuksessa. Myönteisimmin suhtaudutaan hirvieläinten metsästykseen. Yleisestä myönteisestä suhtautumisesta huolimatta metsästys sijoittuu luonnonvarojen hyödyntämiskeinona selvästi marjastuksen, kalastuksen ja sienestyksen jälkeen.

Jokaisen tutkitun riistalajin osalta nähdään, että myönteisesti niiden metsästykseen suhtautuvia on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Hirvieläinten metsästykseen myönteisesti suhtautuvia on peräti kolme neljästä suomalaisesta. Miesten suhtautuminen on naisia myönteisempää kaikkien riistalajien metsästyksen osalta.

Metsästyksen tarkoitukseksi ei suomalaisilta vastaajilta löydy selkeän yksiselitteistä vastausta. Viidennes pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruoaksi, vajaa viidennes metsästysvietin toteuttamista, ulkoilua ja liikuntaa tai henkistä virkistäytymistä. Riistan pyynti ruoaksi korostuu erityisesti alle 30-vuotiaiden vastauksissa.

Metsästäjät nähdään edellistä tutkimusta useammin myös luonnonsuojelijoina. Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että metsästäjät noudattavat metsästyksestä annettuja säännöksiä, mielipide on tässä asiassa muuttunut kuitenkin kriittisemmäksi.

Suomalaisista enemmistö tuomitsee suurpetojen salametsästykseen. Kuitenkin lähes joka viides hyväksyy suurpetojen salametsästyksen, jos laillisia pyyntilupia ei saada. Hieman yli puolet haastatelluista on sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpetoeläimen saa tappaa. 34 prosenttia on sitä mieltä, että susia on liikaa, 41 prosenttia on toista mieltä.

Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat suhtautuvat metsästykseen yleisesti muualla asuvia kielteisemmin, erityisen korostuneesti näin on tilanne suurpetoeläinten metsästyksen osalta, sillä 40 prosenttia Helsingissä tai Uudellamaalla asuvista kertoo olevansa kielteisellä kannalla.

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien karhu- ja susipelosta. Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista suomalaisista, sutta 47 prosenttia. Karhun pelko on yleisintä länsi-, itä- ja pohjoissuomalaisten keskuudessa, sutta pelätään keskimääräistä useammin Länsi-Suomessa. Metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta.

Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta. Metsästys on keino korjata talteen riistavaran tuottoa.