Juohkeolbmorievttit ja dávgebissuin báhčin sámeguovllu fuođđofáttar-skuvllaturneas

Meahciráđđehusa bargit leat dán vahkus jođus sámeguovllus fuođđobajásgeassima áššiid skuvllaturneas. Dán vahku áigge mánát besset dahkama bokte oahpásmuvvat ja movttiidit luonddu- ja fuođđoáššiide. Oahpaheaddjit ožžot fuođđokultuvrii ja ekosystemabálvalusaide gullevaš gárvves oahpahusmateriála skuvllaid atnui.

Fuođđobajásgeassimis luondu guorahallo meahcivallji bokte ja mánát láidestuvvojit gudnejahttit ja dikšut luonddu nu, ahte meahcivallji gudnejahtto. Meahciráđđehusa koordineren riikkaviidosaš Eräkummit-fidnu (Fuođđofáddarat) ruhtaduvvo fuođđodikšunmávssuid bokte.

– Meahciráđđehusa fuođđobajásgeassima lassin skuvllaturnea doarju sámegiela geavaheami, muitala sámegielat dieđiheaddji Pentti Pieski.

Doaimmalaš bargobájiid áigge mánát besset oahpásmuvvat fuođđodikšumii, dávgebissuin báhčimii sihke suvdilis luonddu ávkkástallamii ja juohkeolbmorivttiide. Luonddus lihkadeapmái mánát besse oahpásmuvvat Leammi álbmotmeahccespealu bokte.

– Spealu jurddan lea johtit álbmotmeahcis ja čoaggit čuoggáid. Spealus birgejit mánát, geat leat johtán luonddus máŋggabealagiid. Speallu vuogáiduvvá ahkejoavkkuid mielde jearaldagaid rievdademiin.  Spealus galgá oahppat háleštit joavkkus ja dan sáhttá speallat joavkku sturrodaga mielde suoma- dahje sámegillii muitala Meahciráđđehusa spesiálaplánejeaddji Kirsi Ukkonen Luondduguovddáš Siiddas.

Doaimmalaš ja luonddufáttát bargobájit leat miellagiddevačča ja guđđet mánáide positiivvalaš muittuid. Eräkummit-fidnu doaibman lea buktit fuođđobajásgeassima mánáide máŋggabealagiid, maiddái daidda mánáide, geaidda meahccejohtin ii leat ovddalgihtii oahpis.

– Buot mánáin eai boađe meahcásteaddjit muhto vuođđoáššiid lea buorre diehtit. Fuođđoeallit leat oassi Suoma luonddu ja luonddu gudnejahttin lea dehálaš ášši Eräkummit-fidnu stivrejeaddji Riikka Hurskainen Meahciráđđehus.

Eanodatlaš Ailu Näkkäläjärvi mielas dávgebissuin báhčin lei somámus bargobádji.  Boazobearrašis bajásšaddan Ailu (12) lea hárjánan meahcis johtti. Luonddus johtet boazobargguin, guollebivdo- ja lubmenreaissuin. Ailu (12) lea maiddái oaidnán luonddus máŋggaid ealliid, bohccuid dieđusge, muhto maiddái riebaniid, ealggaid ja guovžžage.

– Luonddus jođedettiin galgá geavahit iežas oaivvi, fuolahit geavatlaš áššiin, dego dola cahkkeheames, Ailu Näkkäläjärvi máinnaša.

– Juohkeolbmorivttiide oahpásmuvvat pantomimaovdanbuktima bokte. Mánát ja oahpaheaddjit ožžot hárjehallat ovdanbuktindáidduid ja seammás luonddus lihkadeami vuođđoáššit šaddet oahpisin. Seammás páhkkejit rehpo meahccetuvrraid várás, muitala luonddus lihkadeamis beroštuvvan Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas áššehasrávvejeaddji Hanna Alakulppi Meahciráđđehusas.

Fuođđoáššiid skuvllaturnea álggii vuossárgga Heahtás, gos maiddái Bealdovuomi skuvllalaččat ledje boahtán ja joatkašuvai maŋŋebárgga Gárasavvona skuvllas. Gaskavahku ledje vuorus Ohcejoga gieldda skuvllat, kirkosiida skuvlla lusa bohte maiddái Njuorggáma ja Gáregasnjárgga oahppit. Duorastaga turnea lei Anáris, gosa bohtet maiddái Čeavetjávrri mánát. Turnea nohká bearjadaga Avvilis, gos mielde leat Vuohču skuvllalaččat.

Lassidieđut: Meahciráđđehusa