Hirvien verotus

Hirvikannan verotussuunnittelulla tarkoitetaan sitä vuosittaista toimintakokonaisuutta, jolla on vaikutusta pyyntilupien hakemiseen, annettuihin lausuntoihin, pyyntilupien myöntämiseen sekä myönnettyjen pyyntilupien käyttöön.

Hirvikannan verotussuunnittelun tavoitteena on ohjata hirven metsästystä niin, että hirvikanta säilyy

  • elinvoimaisena
  • rakenteeltaan tasapainoisena
  • tuottavana
  • perinnöllisesti monimuotoisena.

Hirvikannan verotussuunnittelun tavoitteena on myös ohjata hirven metsästystä niin, että hirven maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheuttamat vahingot pysyvät yhteiskunnan hyväksymällä tasolla.

Verotussuunnittelun tärkein suunnittelutaso on hirvitalousalue. Tavoitteena on muodostaa sellainen koko maan kattava aluejako, jossa kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin kesä- ja talvilaitumet.

Suunnittelussa mukana monia toimijoita

Hirvikannan verotussuunnitteluun osallistuvat

  • maa- ja metsätalousministeriö vahvistamalla hirvikannan valtakunnallisen hoitosuunnitelman
  • valtakunnallinen riistaneuvosto kuulemalla valtakunnallisia sidosryhmiä ja esittämällä vuosittaisia valtakunnallisia hoidon tavoitteita
  • alueellinen riistaneuvosto kuulemalla alueellisia sidosryhmiä ja esittämällä alueellisia hoidon tavoitteita
  • valtakunnallinen verotussuunnitteluvastaava seuraamalla ja ohjaamalla valtakunnallisten kannanhoitotavoitteiden toteuttamista
  • alueellinen verotussuunnitteluvastaava seuraamalla ja ohjaamalla alueellisten kannanhoitotavoitteiden toteuttamista
  • riistanhoitoyhdistykset kuulemalla paikallisia sidosryhmiä ja esittämällä paikallisia hoidon tavoitteita
  • pyyntiluvan saaja kuulemalla metsästysoikeuden omistajia ja asettamalla omia hoidon tavoitteita ja hakemalla vuosittain pyyntiluvat sekä päättämällä myönnettyjen pyyntilupien käytöstä.

Hirvikannan verotussuunnittelu perustuu mahdollisimman ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon hirvikannasta ja sen aiheuttamista vahingoista. Tätä varten Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa eri menetelmin hirvikannan kokoa ja sen ikärakennetta, liikkuvuutta, lisääntymistehoa, perinnöllistä rakennetta ja terveydentilaa sekä hirvenmetsästystä.

Kerättyjen ja analysoitujen tietojen perusteella tutkimuslaitos tuottaa vuosittaista verotuksen suunnittelua varten arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ja antaa suositukset verotuksen määrällisestä ja rakenteellisesta kohdentamisesta, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään.

Hirvikannan verotussuunnittelussa otetaan huomioon tutkimuslaitoksen antamat suositukset verotuksen rakenteellisesta kohdentamisesta ja arvioidaan hirvitalousalueella tavoiteltavat vasojen sekä aikuisten urosten ja naaraiden osuudet saaliissa.

Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät vuosittain neuvotteluun, jossa keskustellaan asetettujen alueellisten hoitotavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista tarkennuksista niihin.

Hirvitalousaluekohtaisten hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisessa ja verotussuunnittelussa otetaan huomioon muun muassa hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä ja laatu sekä esimerkiksi suurpetojen vaikutukset hirvikantaan. Samalla sovitaan niistä tarvittavista toimenpiteistä, jotka otetaan huomioon vuosittaisessa verotussuunnitelmien laadinnassa.

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ohjaavat luvansaajia ensisijaisesti neuvonnallisin keinoin ja tarjoavat koulutusta ja neuvontaa metsästyksen vaikutuksista hirvikantaan. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät pyyntiluvanhakijoille koulutustilaisuuksia paikallista verotuksen suunnittelua varten ja esittelevät hirvitalousalueen ja hirviverotussuunnitelmat.

Metsästyskauden kestäessä riistanhoitoyhdistykset järjestävät hirvenmetsästykseen osallistuville seuroille ja seurueille neuvontatilaisuuksia, joissa tarkastellaan metsästyksen kohdentamista loppukaudesta, jotta asetettuihin hirvikannan hoitotavoitteisiin päästään.

 

Päivitetty 28.4.2016