Riistakantojen seuranta

Suomalainen metsästys perustuu riistalajien kannanvaihteluista saatuun ajantasaiseen tutkimustietoon. Metsästys mitoitetaan lajikohtaisesti riistakantojen tilan mukaan ja tarvittaessa riistalaji rauhoitetaan tai sen metsästystä rajoitetaan.

Suomalaisten metsästäjien yhteistyö riistahallinnon ja riistantutkimuksen kanssa on maamme riistatalouden perusta. Metsästäjät hoitavat riistalaskentoja talkootyönä, riistantutkimus käsittelee saadut tiedot ja Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö käyttävät näitä tietoja riistaan liittyvien hallintopäätösten pohjana.

Suomi lienee ainoa maa maailmassa, jossa näin kattavaa riistatietoa pystytään hankkimaan talkootyöllä. Tietoa myös käytetään tehokkaasti. Esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajoista päätetään nopean ja joustavan toimintaketjun myötä. Tuhannet metsästäjät laskevat talkoilla riistakolmioreitit elokuun alussa ja metsäkanalintujen metsästysajoista päätetään tämän tuoreen tutkimustiedon perusteella. Havumetsistä kertyvä riistatieto siirtyy hallintopäätökseksi jo noin kolmen viikon sisällä, kun maa- ja metsätalousministeriö antaa riistatilanteeseen perustuvan asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista.

Riistalaskentamuotoja on monia ja niistä tärkeimpiä ovat

  • riistakolmiolaskennat, joiden avulla selvitetään metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko) poikuemenestys ja lajikohtainen yksilötiheys neliökilometrillä
  • vesilintujen pistelaskennat
  • hirvikanta-arviot
  • suurpetokantojen seuranta petoyhdyshenkilöverkoston havaintojen kautta.
Päivitetty 28.7.2014