Susikanta

susia, Ranuan eläinpuisto, maaliskuu

Kannanhoidollinen sudenpyynti

(23.2.2015)

Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Susikannan kasvettua kannanhoidollinen pyynti on jälleen mahdollista. Viimeksi susia pyydettiin kannanhoidollisista syistä vuonna 2007. Metsästys alkaa aluksi kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla saadaan tietoa sen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen ja suden käyttäytymiseen sekä kansalaisten asenteisiin.

Tietoa kannanhoidollisesta sudenpyynnistä

Sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin 22.1.2015

(22.1.2015)

Sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin 22.1.2015. Sudenhoitosuunnitelman laati Suomen riistakeskus yhteistyössä Luken (entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) kanssa maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Hoitosuunnitelman tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Uutena asiana sallitaan suden kannanhoidollinen metsästys.

Hoitosuunnitelmaa tehtiin avoimesti ja vuorovaikutteisesti, kuulleen kansalaisten mielipiteitä niin kyselyiden kuin erillisten työpajatyöskentelyiden kautta.

Susikannan hoitosuunnitelma

Maa- ja metsätalouministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2014-2015

Työpajoissa monipuolinen tarkastelu toimenpiteistä

(16.10.2014)

Sudenhoitosuunnitelmatyön puitteissa järjestettiin kymmenen työpajatilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa paikalliset, susireviireillä asuvat ihmiset ideoivat toimenpiteitä, joilla voitaisiin kehittää susikannanhoitoa paikallistasolla. Työpajoissa pohdittiin rakentavassa hengessä niin suteen kohdistuvia toimenpiteitä kuin suden elinympäristöön liittyviä toimia. Tärkeänä nähtiin myös tiedonvaihdon ja -hankinnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen. Lisäksi työpajoissa kehitettiin hankkeita, joita nähdään tarpeelliseksi toteuttaa.

Suuret kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille!

Oheisesta linkistä voi tarkastella eri työpajoissa, ryhmätöissä kehitettyjä toimenpideideoita: Työpajojen toimenpiteet

 

Ideointia toimenpiteistä – työpajoja osalla susireviireistä

(12.9.2014)

Työpajoissa paikalliset, susireviireillä asuvat ideoivat toimenpiteitä susikannan hoitoon. Tilaisuuteen on kutsuttu laajasti eri tahojen edustajia, niin kunnan, metsästäjien, kotieläinkasvattajien, luonnonsuojelijoiden kuin kyläyhdistyksen, lasten ja nuorten sekä marjastajien edustajia. Osallistuville on lähetetty henkilökohtainen kutsu. Työpajoihin on haluttu osallistuvan paikallisia, susireviireillä asuvia ihmisiä eri edustustahoista. Heillä on kokemukseen pohjautuvaa näkemystä siitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan parempaan yhteiseloon susien kanssa. Osallistujien valinnat ovat tehneet kunta, paikallinen riistanhoitoyhdistys sekä omat edustajat ovat saaneet valita paikallisista lähtökohdista  Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen metsästäjäliitto. Jo pidetyistä työpajoista on uutisoitu seuraavasti:

 

Keskustelufoorumin toisen ja kolmannen osion yhteenvedot

(19.6.2014)

Sudenhoitosuunnitelman keskustelufoorumilla käytiin toisessa vaiheessa keskustelua liittyen: 2.1 suden ja ihmisten kohtaamisten vähentämiseen, 2.2  suojautumiseen, sietamiseen ja hyötyjen luomiseen sekä 2.3 vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseen. Yhteenvedot keskusteluista löytyvät oheisista linkeistä:

Yhteenveto 2.1 Yhteenveto 2.2 Yhteenveto 2.3

 

Suomessa on keskusteltu laajasti paikallisten halukkuudesta ja tarpeesta olla mukana asettamassa susikannan hoitoon liittyviä tavoitteita ja suunnittelemassa niiden saavuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Tämä asia on yksi keskeisimmistä hoitosuunnitelman kehittämisessä, ja myös keskustelufoorumilla asia on noussut esiin. Kolmannessa vaiheessa keskusteltiin siitä, miten paikallisten ihmisten ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuudet konkretisoidaan? Voisiko kyseessä olla työryhmän perustaminen kullekin yksittäiselle susireviirille tai susireviirialueelle? Yhteenveto keskustelusta löytyy oheisesta linkistä:

Yhteenveto 3.1

 

Keskustelijat ovat foorumilla ansiokkaasti kommentoineet, pohtineet ja ideoineet uudenlaisia toimenpiteitä susikannan hoitoon. Kommentteja foorumille jätettiin kaikestaan yli 700. Tuotettuja ideoita ja näkemyksiä hyödynnetään seuraavaksi susireviirikohtaisissa työpajoissa, joita pidetään osalla susireviirejä syyskuussa.

Suuret kiitokset kaikille keskustelufoorumille osallistuneille!

 

 

Keskustelufoorumin ensimmäisen osion yhteenveto

(25.4.2014)

Yhteenveto keskustelusta

Sudenhoitosuunnitelman keskustelufoorumilla sudenhoitosuunnitelma.fi on käyty 20.3.–13.4.2014 keskustelua suden ongelmallisesta käyttäytymisestä, syistä ja toimista. Yhteenvedossa on nostettu esille keskeisimpiä asioita ja näkemyksiä esitettyihin kysymyksiin. Tiedostossa on alueittain suppea ja laajempi yhteenveto sekä keskustelijoiden alkuperäiset kommentit. (Jos yhteenvedon liitetiedostot eivät aukea, kokeile lukea sitä Adobe Readerissa.)

Foorumilla keskustelu jatkuu uusilla aiheilla, jotka ovat nousseet aiemmin käydystä keskustelusta. Tervetuloa lukemaan kommentteja ja osallistumaan keskusteluun.

Susireviirialueilla asuvat ihmiset mukana toimenpiteitä kehittämässä

(28.2.2014)

Yksi susikannan hoitosuunnitelman päivittämisen lähtökohta on, että susireviireillä asuvat ihmiset ovat mukana kehittämässä toimenpiteitä kannanhoidolle. Päivitystyön aikana paikallisia kuullaan kahden eri toiminnan kautta:

I Keskustelufoorumi

Maaliskuun aikana internettiin avataan keskustelufoorumi, joka mahdollistaa kaikkien halukkaiden osallistumisen toimenpiteiden kehittämistyöhön. Foorumille tullaan luomaan omat osiot niin reviirialueiden ihmisille, kuin ihmisille, jotka asuvat susireviirialueiden ulkopuolella tai poronhoitoalueella. Foorumin perusideana on, että keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta nousee uusia ideoita paremman kannanhoidon toteuttamiseksi. Foorumin käynnistymisestä ja osoitteesta tiedotetaan laajasti lähempänä aukeamisajankohtaa.

II Työpajat susireviirialueilla

Osalla susireviirialueista tullaan syyskuussa järjestämään työpajatoimintaa toimenpiteiden ideoimiseksi ja kehittämiseksi. Työpajat koostuvat susireviirialueen eri toimijaryhmien edustajista. Työmuotona on pienryhmätyöskentely. Koska kyseessä on työpajatoiminta, tilaisuudet eivät voi olla avoimia, henkilömäärältään massiivisia tilaisuuksia. Osallistujat työpajoihin tullaan kutsumaan siten, että edustettuina tulee olemaan aivan varmasti kattava otos susireviirialueen paikallisista toimijoista.

Tämän hoitosuunnitelmahankkeen puitteissa ei tulla järjestämään yleisötilaisuuksia missään paikkakunnalla. Yleisötilaisuuksissa ovat olleet korostuneesti esillä suden tuomat haitat, jotka eivät ole vuosien välillä juuri muuttuneet ja jotka tunnetaan verrattain hyvin. Kansalaisten laaja osallistuminen hoitosuunnitelmatyöhön mahdollistetaan keskustelufoorumin kautta. Foorumi tarjoaa yleisötilaisuutta paremmin tasapuolisen osallistumisen asuinpaikasta riippumatta ja sisältää ripauksen nykyaikaista innovatiivisuutta osallistamisen kentällä.

Edellä kuvattujen toimintojen lisäksi tullaan järjestämään erityiskysymyksistä asiantuntijatyöpajoja sekä laaja kansalaiskysely. Kansalaiskysely toteutetaan maalis-huhtikuun aikana.

Ohessa kuva eri toimenpiteistä ja ajoituksesta:

aikataulutus

 

Esitelmä Riistapäivillä

(23.1.2014)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen riistakeskus järjestivät perinteiset Riistapäivät 21.–22.1.2014. Päivien teemana oli ”Suurpedot yhteiskunnan osana”. Päivillä esiteltiin alustavia ajatuksia myös suden hoitosuunnitelmatyöstä. Esitelmät löytyvät osoitteesta http://www.rktl.fi/tapahtumat/riistapaivat_2014/ohjelma.html

Petopolitiikan arviointi valmistunut

(2.1.2014)

Maa- ja metsätalousministeriön johtaman suurpetopolitiikan kehittämisarviointi on valmistunut. Arvioinnissa on perusteellisesti tarkasteltu myös susipolitiikan onnistumista sekä ehdotettu kehittämistoimenpiteitä.

Arviointityön on tehnyt Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti. MMM:n tiedote sekä arvioinnin tiivistelmä löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/131216_arviointi.html

Päivitetty 27.2.2015