Merihyljekanta

Suomen merialueilla esiintyy kaksi hyljelajia. Yleisempi niistä on harmaahylje eli halli. Lajia voi tavata Perämeren pohjukasta aina Suomenlahdelle saakka. Harmaahyljekanta on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja on runsain Lounais-Suomen rannikolla. Itämerellä tehdyissä laskennoissa havaittiin vuonna 2012 ennätykselliset noin 28 000 harmaahyljettä.

Itämeren norppakanta on runsain Perämeren alueella. Norppa esiintyy vähälukuisena myös Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Norppakanta on kasvanut hitaammin kuin harmaahyljekanta. Vuonna 2012 Perämerellä tehdyissä norppalaskennoissa havaittiin noin 6 300 norppaa.

Lasketut hyljemäärät ovat todellista kannan kokoa pienempiä. Suomessa merihylkeiden kannanarvioista vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Lue lisää hylkeiden määrästä (RKTL)

Maalle poikineita harmaahylkeitä ja niiden kuutteja. Kuva: Mikko Toivola

Maalle poikineita harmaahylkeitä ja niiden kuutteja. Kuva: Mikko Toivola

Hyljekantojen hoito on kansainvälistä toimintaa

Itämeren piirissä olevat maat ovat pyrkineet laatimaan kansallisia hoitosuunnitelmia. Valmiit hoitosuunnitelmat kansallisesti tärkeille hyljelajeille on valmiina kuitenkin ainoastaan Suomella, Virolla ja Tanskalla.

Hylkeiden suojelutyötä koordinoidaan Itämeren piirissä Helsingin komission toimesta. Helsingin komissio on Itämeren maiden yhteiseen sopimukseen perustuva neuvotteluelin, joka suosituksin pyrkii parantamaan Itämeren tilaa.

Hylkeisiin liittyen Helsingin komissioon kuuluvat maat ovat hyväksyneet suosituksen vuonna 2006. Vuonna 2009 Euroopan unioni päätti kieltää hyljetuotteiden kaupan EU:n alueella. Kielto koskettaa myös Suomessa metsästetyistä hylkeistä valmistettuja tuotteita. Suomi hakee kieltoon poikkeusta, jolla mahdollistettaisiin pienimuotoinen hyljetuotteiden kauppa Suomessa saaliiksi saaduilla hyljetuotteilla.

Hylkeisiin liittyvä kansainvälinen säätely ja hylkeiden kestävän käytön edistäminen edellyttää riistahallinnolta aktiivista otetta myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Lue lisää vuoden 2009 kauppakiellosta

Merihylkeet ovat merten suurriistaa

Merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvun kuluessa hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi. Kannat heikkenivät ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.

Hylkeenmetsästys oli Suomessa täysin kiellettyä 16 vuoden ajan. Pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998 kalataloudelle koituneiden vahinkojen vuoksi. Metsästys tuli tarkasti säädellyksi. Vuonna 2007 laadittiin Itämeren hylkeiden kannanhoitosuunnitelma ohjaamaan hyljekantojen kestävää käyttöä.

Lue lisää Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmasta (MMM)

Nykyisin metsästyksen kohteena on erityisesti harmaahylje, jota metsästetään manner-Suomessa vuosittain noin 300‒500 yksilöä. Norppia metsästetään vuosittain muutamia yksilöitä tarkasti rajatuilla poikkeusluvilla. Hylkeiden pyyntiluvat ja poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Ahvenanmaalla on omat mannersuomesta poikkeavat hylkeenmetsästyssäädökset.

Lue lisää hylkeiden pyyntiluvista

Lue lisää Ahvenanmaan hylkeiden pyyntiluvista

Hylkeet aiheuttavat vahinkoja kalastuselinkeinolle

Molemmat hyljelajit aiheuttavat vahinkoja kalastuselinkeinolle. Hylkeet karkottavat kaloja tunnetuilta apajilta, syövät saaliskaloja pyydyksistä ja erityisesti harmaahylje rikkoo myös pyydyksiä.

Hylkeiden aiheuttamia haittoja on pyritty estämään erilaisilla keinoilla. Rysäkalastusta on pystytty suojaamaan käyttämällä rysissä aiempaa vahvempia materiaaleja ja estämällä hylkeen pääsy rysään erilaisilla rakenteilla. Verkkokalastuksen avuksi ei ole keksitty keinoja joilla estää hylkeiden aiheuttamia vahinkoja.

Tietyt kriteerit täyttävien ammattikalastajien on mahdollista saada niin sanottua hylkeensietopalkkiota. Hylkeensietopalkkion maksamisen edellytyksenä on, että ammattikalastaja on osallistunut Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaa ja hyljevahinkojen välttämistä koskevaan koulutukseen.

Lue lisää hyljevahingoista (RKTL)

Päivitetty 27.7.2016