Hoitosuunnitelmat

Hoitosuunnitelmissa linjataan kannanhoidon menetelmiä ja etsitään keinoja riistan ja ihmistoiminnan yhteen sovittamiseksi siten, että eläinkannat säilyvät vahvoina mutta eivät aiheuta ongelmia ihmisille, jotka elävät riistalajien vaikutuspiirissä.

Suomessa sovelletaan yhteiseen sopimiseen perustuvaa työtapaa joidenkin riistalajien kantojen hoidon ohjaamisessa ja hoitosuunnitelmien laatimisessa. Hoitosuunnitelmat hyväksytään maa- ja metsätalousministeriössä. Työtapaa arvostetaan Euroopassa ja suomalainen hoitosuunnitelma-ajattelu on saanut runsaasti myönteistä huomiota.

Etenkin suurpetokantojen onnistunut hoito vaatii monien ongelmien yhteistä ratkomista ja eri sidosryhmien osallistumista. Suunnitelmien käytännön toteuttaminen ja toteutumisen seuranta on vaativa tehtävä, jossa ei Suomessa ole kaikilta osin onnistuttu.

Vuoden 2011 riistahallintolakiuudistuksessa hoitosuunnitelmien valmistelu säädettiin Suomen riistakeskuksen tehtäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa ja ohjaa suunnitelmien valmistelua.

Hallinnolliset tavoiteohjelmat jäävät valmistuttuaan helposti unholaan, ellei niiden toimeenpanoa seurata ja edistetä aktiivisesti. Suomen riistakeskus on halunnut varmistaa hoitosuunnitelmissa esitettyjen ideoiden muuttumisen käytännöiksi, siksi aina hoitosuunnitelman valmistuttua sille laaditaan toimenpideohjelma.

Valmistuneet hoitosuunnitelmat:

  • hyljekantojen hoitosuunnitelma
  • susikannan hoitosuunnitelma
  • metsäpeurakannan hoitosuunnitelma
  • peltopyykannan hoitosuunnitelma
  • metsäkanalintujen hoitosuunnitelma
  • hirvikannan hoitosuunnitelma
  • susikannan hoitosuunnitelma
  • metsähanhikannan kansainvälinen hoitosuunnitelma

Valmisteltavina olevat hoitosuunnitelmat (kevät 2016):

  • karhun hoitosuunnitelma
  • ilveksen hoitosuunnitelma

 

Päivitetty 3.2.2016