Riistatuotteet

Metsästyssaaliin hyödyntäminen tarjoaa metsästäjälle monia mahdollisuuksia. Tyypillisin tapa on käyttää saaliiksi saadun eläimen liha ravinnoksi. Erilaisia riistaruokia voidaan tarjota hyvin moninaisessa muodossa. Lihan lisäksi turkiseläinten nahoista saadaan lämpimiä turkiksia, joita voidaan hyödyntää teettämällä niistä lakkeja, kintaita, turkkeja, laukkuja sekä monia muita käytännöllisiä tuotteita. Usein saaliseläin päätyy myös täytettäväksi ja metsästysmuistoksi kämpän seinälle. Riistaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden jatkojalostaminen tarjoaa useille yrittäjille elinkeinon tai vähintäänkin merkittäviä lisätuloja.

Hirvisaaliin hyödyntäminen

Hirvisaaliista saadaan lähes 10 miljoonaa kiloa lihaa vuosittain. Saaliista pääosa käytetään metsästäjien kotitalouksissa. Suurtalouksien, kuten koulujen keittiöiden, ravintoloiden ja kahviloiden, käyttöön hirvenlihaa päätyi esimerkiksi vuonna 2005 noin 140 000 kiloa.

Lihan lisäksi Suomessa jalostetaan vuosittain noin 70 000 hirvennahkaa, joista kotimaisia nahkoja on noin 40 000 kappaletta. Hirvieläinten nahat ovat tärkeä raaka-aine nahkateollisuudelle, sillä noin puolet kaikista Suomessa jalostetuista vuodista on riistaeläinten nahkoja. Uroshirvien sarvitrofeet ovat myös tärkeä osa hirvisaalista ja omistajalleen hieno metsästysmuisto.

Riistatuotteiden myyminen

Metsästäjä tai metsästysseura saa myydä myös suoraan kuluttajille melko suuret määrät riistaa, kunhan se on alkutuotetta eli nylkemätöntä ja kynimätöntä.

Jäniksiä ja kaneja saa myydä kokonaisena enintään 1 000 eläintä. Myös 3 000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista voi toimittaa myyntiin tällä tavoin. Kauppaan myytäväksi voi toimittaa enintään 1 000 jäniseläintä ja 3 000 lintua, kunhan ne ovat kynimättömiä ja nylkemättömiä. Kun nämä määrät eivät vuosittain ylity, ilmoituksia tai lihantarkastuksia ei tarvita.

Kun riista on kynitty tai nyljetty, siitä tulee lain tarkoittamaa lihaa. Jos lihaa myydään eteenpäin kuluttajille, täytyy voida jäljittää, mistä se on peräisin. Tällöin tarvitaan ilmoitus elintarvikehuoneistosta. Laissa mainittu ilmoitettu elintarvikehuoneisto on paikka, joka täyttää hygieniasäädökset ja josta on tehty ilmoitus kunnan elintarvikeviranomaiselle. Lahtivajakin voi olla ilmoitettu elintarvikehuoneisto.

Metsästäjä, metsästysseura tai vaikkapa poliisi ja riistanhoitoyhdistys voivat myydä tai huutokaupata lihaa paikassa, josta on ilmoitettu elintarvikeviranomaiselle. Sieltä lihaa voi myydä myös paikalliseen kauppaan, kunhan edellä kerrotuissa lajeissa ja määrissä pysytään.

Poikkeuksena on trikiinialttiiden eläinten liha, joka on tutkittava trikiinien varalta ennen kuin sitä voidaan myydä. Esimerkiksi karhun, villisian, hylkeen, mäyrän, majavan, nutrian ja ilveksen lihaa voi laittaa myyntiin vasta, kun laboratoriotutkimus on varmistanut, että lihassa ei ole trikiiniä.

Lihankäsittelijöille hygieniakoulutus

Elintarvikealalla toimivilta henkilöiltä edellytetään yleensä niin sanotun hygieniapassin suorittamista. Tämä koskee myös metsästäjiä, jotka käsittelevät lihaa myytäväksi. Vaihtoehtona metsästäjä voi suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymän terveys- ja hygieniakoulutuksen. Koulutus tarvitaan 1.9.2014 alkaen.

Varsinaisen lihantarkastuksen myytävälle lihalle tekee edelleen aina tarkastuseläinlääkäri. Riistalihantarkastus tehdään riistankäsittelylaitoksessa, poroteurastamossa, teurastamossa tai pienteurastamossa, jonka Evira on hyväksynyt paikaksi, jossa myös riistaa voidaan teurastaa. Riistankäsittelylaitoksessa tai teurastamossa noudatetaan tiukempia lihan käsittelyvaatimuksia, jolloin tuotetta voidaan toimittaa rajoituksetta erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Lue lisää lainsäädännöstä (Evira)

 

Päivitetty 7.9.2015