Riistatalous

Metsästyksellä ja kalastuksella – erätaloudella – on suuri merkitys Suomen historiassa, sillä maamme lienee aikoinaan asutettu erätalouden tarjoaman hyvinvoinnin takia. Karu mutta puhdas luonto ja laajat erämaat tarjosivat silloin toimeentulon perustan.

Metsästyksen käsite ja rooli ovat tietenkin muuttuneet noista ajoista, mutta sen tuottama hyvinvointi on edelleen konkreettinen osa suomalaista, moniarvoista elämänmuotoa. Se tarjoaa herkullista riistaruokaa, virkistystä ja liikunnallisia hyötyjä. Myös metsästäjien luonnon hoitamiseksi tekemä työ on arvokas palvelus ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Suomalaiseen riistatalouteen kuuluvat oleellisesti hyvät tiedot riistakannoista ja -saaliista. Työnjako tiedon tuottamisessa on selkeä: metsästäjät toteuttavat vakioituja riistalaskentamuotoja talkoilla, kun taas Luonnonvarakeskuksen tutkijat vastaavat aineiston tieteellisestä käsittelystä.

Suomalainen riistatalous perustuu tutkittuun tietoon, ja riistaan liittyvät hallintopäätökset voidaan tehdä laajan ja ajantasaisen tutkimustiedon perusteella. Suomalainen riistatieto antaa hyvät mahdollisuudet hallittuun, kestävään metsästykseen.

Osa suomalaita riistataloutta ovat riistalajien hoitosuunnitelmat, jotka laaditaan Suomen riistakeskuksessa maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Ne muodostetaan laajan osallistamisen kautta ja käsitellään osana yhteiskunnan päätöksentekoa, jotta ne vastaisivat moniarvoisen yhteiskunnan käsitystä riistaeläinkantojen hyvästä hoidosta.

Riistan aiheuttamien vahinkojen torjunta on riistatalouden yksi osa-alue. Esimerkiksi hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja maa- ja metsätaloudelle ja liikenteelle. Maa- ja metsätalousvahingot korvataan maanomistajille metsästäjiltä kerättyjen pyyntilupamaksujen kautta. Lisäksi Suomen riistakeskus auttaa maanomistajia vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

 

Päivitetty 1.9.2015