Riistataloudelliset kosteikot ovat luonnon aarreaittoja

Kosteikot tarjoavat meille puhdasta vettä, kalaa, riistaa sekä harrastus- ja elinkeinomahdollisuuksia. Maailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day) muistuttaa kosteikkojen säilyttämisen, kunnostamisen ja hoidon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.

Pohjoismaissa maailman kosteikkopäivää vietetään vuosittain syyskuun 2. päivä. Kansainvälisen RAMSAR-kosteikkosopimuksen järjestämä tapahtuma pyrkii herättämään ihmisten kiinnostusta kosteikkoihin ja muistuttamaan niiden merkityksestä.

Euroopan vesilinnut lisääntyvät Suomen kosteikoilla

Suomessa suurin osa kosteikoista sijaitsee maa- ja metsätalousalueilla, eli suojelualueverkoston ulkopuolella. Suuren lukumäärän ja yhteispinta-alan vuoksi arkiluonnon kosteikkojen merkitys monien ekosysteemipalvelujen tarjoajina on huomattava. Paikallisesti arkiluonnon kosteikon merkitys vesilinnuille voi olla suuri, tukien arvokkaiden lintuvesien verkostoa.

Suomi on Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein tuottajamaa. Suomen pesimäkanta on kuitenkin vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla, jotka viihtyvät rehevillä vesillä. Tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen on ensisijainen syy taantumaan. Rehevöityminen, umpeenkasvu, särkikalakantojen kasvu ja pienpedot heikentävät pesimämenestystä. Lokkikolonioissa mielellään pesivät tukka- ja punasotka kärsivät myös naurulokkien vähenemisestä. Haapana näyttäisi kärsivän suosimansa järvikortteen vähenemisestä. Arkiluonnon kosteikoilla voidaan ensisijaisesti parantaa heinäsorsan, tavin ja telkän menestymistä, ja parhaat paikat kelpaavat hyvin myös vaateliaille lajeille.

Rahoitus ja yhteistyö edellytyksiä kosteikonhoidolle

Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito sekä pienpetopyynnin tehostaminen on tärkeää vesilintujen kannanhoitoa. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hankkeessa perustettiin ja kunnostettiin 47 mallikosteikkoa eri puolille Suomea ja lisäsi avustettiin kymmenien uusien kohteiden suunnittelussa. Historian saatossa metsästäjät ovat rakentaneet ja kunnostaneet noin 2 000 kosteikkoa vesilinnuille. Paikallisesti hyvät tulokset jo näkyvät ja kosteikkotyö on hyvässä nosteessa.

Kosteikkojen ja vesilintukantojen hyvä tila vaatii hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Elokuussa julkaistu Suomen RAMSAR-kosteikkotoimintaohjelma sisältää 55 toimenpidettä, joita yhdessä toteuttamalla on mahdollista saavuttaa ohjelman visio: ”Elämää kuhisevat sisävedet, suot ja Itämeri voivat hyvin, ylläpitävät monimuotoisuutta, tuottavat hyötyä ja hyvinvointia sekä ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme.”

Maanomistajat ja metsästäjät ovat avainasemassa arkiluonnon kosteikkojen kunnostamisessa ja hoidossa. Kotiseutukosteikko Life, maatalouden Ei-tuotannollisten investointien tuki ja KEMERA-luonnonhoitohankkeet ovat olleet merkittävimmät kosteikkojen rahoitusmuodot. Toimivat rahoituskanavat ovat edellytys laajamittaiselle kosteikkotyölle. Maa- ja metsätalousalueiden kustannustehokkaan kosteikkoelinympäristöjen hoidon rahoitusmekanismeja tulee edelleen kehittää ja riittävä rahoitus turvata puhtaiden vesien, elinvoimaisten vesilintukantojen ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi.

 

Lue lisää riistataloudellisesta kosteikonhoidosta: kosteikko.fi
Lue lisää RAMSAR-kosteikkosopimuksesta: ramsar.org
Lue lisää maailman kosteikkopäivästä: worldwetlandsday.org

Kuva: Mikko Alhainen / Suomen riistakeskus

Lisätietoja