Pienpetohaaska

Pienpedoille kuten ketuille ja supikoirille tarkoitettu haaska perustetaan kaivamalla maahan kuoppa, joka täytetään roskakaloilla, teurasjätteillä tai muulla pienpedoille kelpaavalla syötävällä. Suolistus- ja teurasjätteet kannattaa koota jätesäkkeihin ja kiikuttaa haaskapaikalle mahdollisimman tuoreina.

Luonnonvaraiset eläimet, joiden epäillään sairastaneen ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia kuten kapia, eivät ole sopivaa syöttiainesta. Trikiinitartuntariskin takia esimerkiksi pienpetoja ei tule käyttää syöttinä lainkaan.

Myöskään kalat ja niiden perkuujäte, jossa havaitaan loisia, ei ole suositeltavaa materiaalia syöttitarkoitukseen.

Osa säkeistä kaivetaan maahan ja kuoppa täytetään siten, että sen yläpuolelle jää 20‒30 sentin paksuinen maakerros. Säkkien paikat merkitään, sillä sinne palataan seuraavan kerran vasta lumen peitettyä jahtimaat. Varsinainen päähaaska tehdään noin puolen metrin syvyiseen kuoppaan, johon kipataan enin osa jätteistä.

Kettu- ja supikoirapoikueiden elinpiiri laajenee alkusyksyisin ja emot opettavat poikasilleen ravinnonhankinnan ja itsenäisen elämän alkeita. Metsästäjä voi jo silloin totuttaa pienpetoja löytämään ravintoa tietyiltä paikoilta levittämällä tulevien kyttäyspaikkojen lähelle vaikkapa jänis- ja lintujahdeista saatuja perkuujätteitä.

Hirvieläinten suolistus- ja teurasjätteiden kerääminen turvaa koko talven jatkuvan haaskanhuollon. Marraskuun ja tammikuun välinen aika on haaskapyytäjän tuloksekkainta aikaa. Jos kyttäysintoa riittää ja kyttäyskoppikin on oikeaoppisesti rakennettu, pitäisi saaliiden olla vähintään kohtuullisia.

Tuoksut ilmoille

Talven pakkasten tultua päähaaskan jäätyminen vähentää hajuhaittoja, joten silloin tarvitaan haudattujen suolisäkkien tuoksuja tehostamaan haaskan toimivuutta. Haudattujen suolisäkkien tuoksut päästetään pienpetojen haisteltaviksi hakkaamalla niihin teroitetulla kepillä reikiä.

Päähaaskakin kaipaa joskus täydennystä, mutta uutta materiaalia ei pidä kipata entisten päälle, sillä eläin vierastaa uutta haaskaravintoa muutaman viikon. Täydennys kaadetaan 10‒15 metrin etäisyydelle vanhasta haaskasta, jolloin peto tottuu uusiin tarjoiluihin ruokaillessaan vanhalla haaskalla.

Ei paperisotaa

Luonnonvaraisten eläinten teurasjätteiden käytöstä ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Tuotantoeläinten käyttäminen haaskana vaatii aina vähintään ilmoituksen kunnaneläinlääkärille. Nautojen ja lampaiden ruhojen käyttö haaskana on kiellettyä.

Lue lisää sivutuotteiden haaskakäytöstä (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira)

Vaikka luonnonvaraisia materiaaleja käyttämällä välttää paperisodan, tulee haaskan perustamiseksi kysyä kuitenkin aina lupa maanomistajalta.

Haaskanpidon eettiset ohjeet

Päivitetty 27.2.2015