Metsästäjät huolehtivat hirvikannoista yli kuntarajojen

Suomi on saanut pitkällisen prosessin jälkeen uudet hirvitalousalueet. Kaikkiaan 59 hirvitalousaluetta on perustettu helpottamaan hirvikannan kehityksen ohjaamista. Jokaiselle alueelle asetetaan omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa metsästäjien keskinäisellä yhteistyöllä.

Hirvet liikkuvat laajoilla alueilla, joten yksittäisillä metsästysseuroilla ja riistanhoitoyhdistyksillä on yleensä ollut vähäiset mahdollisuudet hoitaa hirvikantaa yksin. Tämän takia tarvitaan riittävän suuria ja yhtenäisiä alueita, joilla metsästäjät voivat tehdä yhteistyötä noudattaen yhteisiä tavoitteita ja verotusperiaatteita.

Hirvitalousalueiden koon suunnittelussa on otettu huomioon hirvien luontaiset liikkuma-alueet vuoden mittaan. Etelä-Suomen hirvillä on pienemmät vuosikotialueet eli vuosittaiset elinpiirit kuin Pohjois-Suomen hirvillä, minkä takia etelän hirvitalousalueet ovat myös pienempiä kuin pohjoisen. Etelässä hirvitalousalueen keskimääräinen pinta-ala on noin 250 000 hehtaaria, kun taas pohjoisessa sen pinta-ala on noin 800 000 hehtaaria. Alueiden rajat on sovitettu hirvien liikkumisen mukaan käyttämällä luonnollisia maantieteellisiä esteitä, kuten isoja vesistöjä ja riista-aitoja.

Uudet hirvitalousalueet ovat muodostuneet puolitoista vuotta sitten alkaneen mittavan prosessin myötä. Kaikki riistanhoitoyhdistykset, alueelliset riistaneuvostot sekä riistakeskusalueet ovat eri tavoin olleet vaikuttamassa aluejakoon. Maa- ja metsätalousministeriö päätti lopulta hirvitalousalueiden rajoista joulukuussa 2014.

Uudet hirvitalousalueet otetaan käyttöön vuonna 2015, jolloin myös jokainen alue saa omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet. Alueelliset riistaneuvostot sopivat tavoitteista yhdessä seutujen sidosryhmien kanssa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän jälkeen hirvitalousalueiden riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat verotuksen laajuutta kullekin vuodelle, jotta syksyn metsästystä varten voidaan hakea sopiva määrä metsästyslupia. Hirvijahti siis sopeutetaan joka vuosi tavoitteisiin, jotta nämä tavoitteet täyttyvät. Hirvikannan myönteiset ja kielteiset vaikutukset voidaan näin toimien pitää tasapainossa.

Hirvien talvikanta on tällä hetkellä noin 70 000 eläintä. Kantaa on verotettu viime vuosina noin 40 000 hirvellä. Hirvenmetsästykseen osallistuu joka syksy noin 100 000 suomalaista.

Tuoreimmassa Metsästäjä-lehdessä on lisää tietoa hirvitalousalueista (linkki juttuun).

Lisätietoja