Metsäpeuroja aletaan palauttaa luontoon laajalla hankkeella

lifeMetsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin osa seitsemän vuotta kestävää laajaa metsäpeuran kannanhoitohanketta, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa.

EU-LIFE -hankkeen toteuttaa Metsähallitus yhdeksän hankekumppanin kanssa. Hankkeen rahoittavat yhdessä Euroopan unioni, Suomen valtio, kaikki hankkeen toteuttajat sekä Suomen Metsästäjäliitto.

Hankkeen aluksi selvitetään maamme peurakannan tila sen nykyisillä levinneisyysalueilla Kainuussa ja Suomenselällä. Kainuun kanta on jo pitkään taantunut, mutta Suomenselän tilanne on vakaampi. Suomessa tiedetään olevan parisen tuhatta metsäpeuraa, ja suunnilleen saman verran metsäpeuroja arvellaan elävän Venäjän puolella. Kannanarvioinnista ja laskennoista Suomessa vastaa Luonnonvarakeskus.

Metsäpeura kuoli meiltä aikanaan sukupuuttoon liiallisen pyynnin myötä. Laji kuitenkin palasi itärajan takaa Kainuuseen sodan jälkeen. Tästä kannasta yli 30 vuotta sitten Suomenselän keskiosiin tehty palautusistutus onnistui yli odotusten, ja sinne on muodostunut suhteellisen vahva metsäpeurakanta. Ilman tuota toimenpidettä peuramme tilanne olisi pelkän Kainuun kannan varassa lohduton, sillä Kainuun peurojen ahdingon tärkein välitön syy on koko 2000-luvun ollut suurpetojen saalistuspaine, ja kanta on pudonnut alle puoleen.

”Edellinen metsäpeuran palautus Suomenselälle 1970-80 –lukujen taitteessa on ollut vaikutukseltaan yksi merkittävimmistä lajisuojelutoimenpiteistä Suomessa. Tällä hankkeella tavoittelemme tietysti yhtäläistä vaikuttavuutta. On hienoa, että Metsähallitus on tähän ponnistukseen saanut rinnalleen näin painoarvoisen joukon peurakantamme hoidon merkittävimpiä asiantuntijoita”, projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta sanoo.

Peuraa tuodaan etelämmäksi

Palautusistutukset ovat näkyvin työ myös tässä uudessa metsäpeurahankkeessa. Tällä kertaa kohdealueena on eteläinen Suomenselkä. Metsäpeuroja siirretään ensin luonnosta ja eläintarhoista palautusalueille rakennettaviin aitauksiin. Etelä-Pohjanmaalla Lauhanvuoren kansallispuiston ja Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan suunnitellaan siirrettävän 10–15 peuraa.

Tässä Metsähallituksen tukena ovat Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläintarhojen asiantuntijat yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja Suomen riistakeskuksen kanssa. Myös vapaaehtoisia tarvitaan apuna palautusistutusten monivuotisen tarhausvaiheen aikana. Toisessa vaiheessa vapautetaan siirrettyjen peurojen tarhassa syntyneitä jälkeläisiä luontoon 1,5–2 vuoden ikäisinä.

”Palautusistutusten kohdealueilla ei ole elänyt peuroja yli puoleentoista vuosisataan, joten palautus varmasti herättää paikallisten keskuudessa kysymyksiä. Niihin tullaan vastaamaan. Lauhanvuoren ja muutaman muun ehdolla olleen kohdealueen tuntumassa asiaa valmisteltiin jo muutama vuosi sitten, ja paikalliset näkemykset olivat lopulta varsin positiivisia. Seitseminen on istutuksen kohdealueena uusi, ja hanke alkaakin siellä tehtävällä sidosryhmien kuulemisella, jossa tilaisuudessa on tarjolla myös kokemusperäistä tietoa ja vertaistukea Suomenselän peura-alueelta”, ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Metsäpeura ja poro pidetään erillään

Hankkeen aikana tullaan myös vahvistamaan Ähtärin, Karstulan ja Soinin alueella elävää pientä metsäpeuraosakantaa muutaman kuukauden totutustarhausvaiheen jälkeen tehdyin vapautuksin. Lisäksi hanke pyrkii Kuhmon ja Suomussalmen välistä peura-aitaa parantamalla estämään metsäpeuran risteytymistä poron kanssa.

Muita hankkeen tavoitteita ovat metsäpeuran eläintarhakannan perimän monipuolistaminen, peuran elinympäristöjen parantaminen, ihmisten tietoisuuden lisääminen ja metsäpeuran kuolleisuuden vähentäminen. Hankkeessa myös päivitetään vuodelta 2007 peräisin oleva kansallinen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, sekä laaditaan opas metsäpeuran huomioon ottamisesta talousmetsissä.

”Lajien suojelulla on yhä keskeisempi merkitys nykyaikaisessa eläintarhatoiminnassa, ja tämän suojelun yksi keskeinen tavoite on tilanteen salliessa päästä palauttamaan yksilöitä eläintarhasta myös takaisin luontoon. Metsäpeuran kohdalla luontoon palauttamista ei ole vielä liiemmin kyetty tekemään, mutta tämän hankkeen puitteissa siihen on loistavat mahdollisuudet”, intendentti Mauno Seppäkoski Ähtäri Zoosta toteaa.

Hanke alkoi 1.10.2016 ja toteutuksesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, WWF Suomi, Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Metsähallituksen Metsätalous Oy sekä Ranuan, Korkeasaaren ja Ähtärin eläintarhat. Projektipäällikkönä työskentelee FM Sakari Mykrä Metsähallituksen Porin toimipisteessä.

Hankkeen budjetti on 5,16 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittama osuus on 3,05 miljoonaa euroa (60%). Suomalaisista osarahoittajista merkittävin on maa- ja metsätalousministeriö 1,32 miljoonan euron osuudellaan. Muita kotimaisia rahoittajia ovat ympäristöministeriö, kaikki hankekumppanit sekä Suomen metsästäjäliitto.

Lisätietoja:
Metsähallitus: Hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä, 040 631 8527 sakari.mykra(at)metsa.fi
Eläintarhat:
(Ähtäri Zoo) Intendentti Mauno Seppäkoski, 0400 267 393, mauno.seppakoski(at)ahtarizoo.fi
(Korkeasaari, RanuaZoo) Eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti, 09 310 37880, nina.trontti(at)hel.fi
Luonnonvarakeskus: Tutkija Antti Paasivaara, 029 5328 753, antti.paasivaara(at)luke.fi
Liikennevirasto: Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen, 029 534 3618, tuomas.toivonen(at)liikennevirasto.fi
Paliskuntain yhdistys: Toiminnanjohtaja Anne Ollila, 040 199 1066, anne.ollila(at)paliskunnat.fi
Suomen riistakeskus: Riistapäällikkö Mikael Luoma, 029 431 2271, mikael.luoma(at)riista.fi
WWF Suomi: Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, 0400 168 939, petteri.tolvanen(at)wwf.fi
Ministeriöt:
(MMM) Ylitarkastaja Janne Pitkänen, 029 516 2338, janne.pitkanen(at)mmm.fi
(YM) Ylitarkastaja Suvi Borgström, Suvi.Borgstrom(at)ym.fi

Alkuperäinen tiedote Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkosivulla

Laji-info

Suomen alkuperäinen peuran alalaji metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen lähisukulainen ja se oikea alkuperäinen peura, joka oli pitkään entisaikojen suomalaisten yksi merkittävin elinehto. Metsäpeura, josta toisinaan käytetään myös nimitystä suomenpeura, ei ole läheistä sukua muille peuroiksi kutsutuille sorkkaeläinlajeille kuten valkohäntä- ja kuusipeura, jotka oikeasti ovat kauriita, eivät peuroja.
Metsäpeuraa metsästettiin Pohjolassa ruoaksi varsin tehokkaasti, ja se hävisi Ruotsin puolelta jo 1700-luvulla. Suomessa metsäpeurat olivat 1790-luvulle tultaessa kadonneet Oulujoen vesistön eteläpuolelta Suomenselän aluetta lukuun ottamatta, ja 1800-luvun loppuun mennessä peura oli nälkävuosien myötä pyydetty lähes loppuun koko maasta. Suomen viimeiset peurat päätyivät pataan tiettävästi 1910-luvulla. Metsäpeurakanta kuitenkin säilyi Venäjän Karjalassa, josta niitä alkoi vierailla säännöllisesti Kainuussa 1950-luvulla. Tästä alkoi metsäpeurakannan uusi kasvu Kainuussa, ja toistaiseksi ainoa palautusistutus on tehty keskiselle Suomenselälle 70-80 -lukujen taitteessa.

Meikäläisen metsäpeuran koko maailman kanta esiintyy ainoastaan Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Kainuun kanta on tuoreimman tiedon mukaan pääluvultaan 750 ja on taantunut voimakkaasti. Ensimmäisestä palautusistutuksesta lähtöisin oleva Suomenselän kanta käsittää 1250 yksilöä ja on ollut hienoisessa kasvussa. Venäjän Karjalassa peurakanta todennäköisesti taantuu, ja siellä niitä on nykyisellään enintään 2400. Myös idempänä Arkangelissa ja Komissa esiintyy metsäpeuroja, mutta niitä pidetään suomenpeurasta poikkeavana omana alalajinaan.
Metsäpeura on Suomessa uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta ei uhanalaiseksi.