RKTL, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus järjestivät huhtikuussa Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä erityisesti kyläyhdistyksille ja metsästysseuroille suunnatut sidosryhmätilaisuudet selvittääkseen paikallisten halukkuutta ja valmiutta metsäpeuran palautusistutuksiin. Tilaisuuksien perusteella mahdollisiin palautuksiin suhtaudutaan positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti.
Tilaisuudet olivat osa mahdollisten palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Tilaisuuksissa metsäpeuran merkitys koettiin myönteisenä luonnon monimuotoisuuden, luonto- ja metsästysmatkailun, paikallis- ja metsästyskulttuurin sekä alueen kuntien ja kylien imagon kannalta. Keskeinen huoli oli kuitenkin se, että metsäpeurojen epäiltiin houkuttelevan alueelle lisää suurpetoja. Myös mahdollisiin maa- ja metsätalous- sekä liikennevahinkoihin on syytä suhtautua vakavasti. Merkille pantavaa oli osallistujien ilmaisema halu ja valmius toimia yhdessä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten kasvattamiseksi. Palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin lopulliset tulokset valmistuvat alkusyksyllä. RKTL tutkii palautusten merkitystä paikallisille sekä asukkaiden halukkuutta ja valmiutta ottaa metsäpeuroja lähiseuduilleen.
Kuhunkin tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Tilaisuuksiin kutsuttiin erityisesti kyläyhdistyksiä, metsästysseuroja ja muiden intressien kuten luonnonsuojelun edustajia mahdollisilta palautusalueilta.
Metsäpeura hävisi Suomesta kertaalleen 1900-luvun alussa, mutta palasi monien vaiheiden kautta osaksi lajistoamme. Tällä hetkellä suomenpeuranakin tunnettua peuran alalajia tavataan maassamme Suomenselällä ja Kainuussa, joista ensin mainittu sai alkunsa 1980-luvulla toteutetusta onnistuneesta palautusistutuksesta. Muualla maailmassa metsäpeuraa tavataan vain Venäjän Karjalassa.
Metsäpeurankannan hoitosuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä esitetään metsäpeurakannan vahvistamista palautusistutusten avulla. Päätavoite on säilyttää Suomen metsäpeurakanta elinvoimaisena. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun peurakanta on puoliintunut ja Suomenselällä kannan kehitys on pysähtynyt kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Kaikkia syitä tähän ei varmuudella tiedetä, mutta esimerkiksi runsastuneilla suurpetokannoilla on oma vaikutuksensa.
RKTL:n tekemän metsäpeuran elinympäristötarkastelun perusteella sopivat palautusalueet ovat 1) Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon vedenjakaja-alueet, 2) Pohjois-Karjalan itäosat sekä 3) Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseutu. Metsähallitus käynnistää palautusistutuksen suunnittelun vuoden 2013 aikana yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.
Lisätiedot:
Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, Juha Hiedanpää, RKTL, 050 363 8109
Metsäpeuratutkimus, Antti Paasivaara, RKTL, 040 674 7602
Palautusistutusten suunnittelu, Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 547 2392