Metsäpeurakannan hoito esillä Ähtärin matkailualueella

Kuva: Mikko Rautiainen

Ähtärin matkailualueella Erä- ja Puutarhatapahtumassa 15.8. kuullaan Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Sakari Mykrää, joka kertoo metsäpeurakannan hoidosta Suomessa. Sakari Mykrä on toiminut parikymmentä vuotta tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä riistakantojen ja luonnon hoitoon sekä metsäekologiaan liittyvissä hankkeissa. Tilaisuus onkin kuulla todellista asiantuntijaa, kun myös harrastuksena on luonto ja metsästys.

Metsäpeurakantojen tilannetta tullaan valottamaan erityisen Suomenselkä-painotteisesti näin kun Ähtärissä ollaan. Sakari Mykrä kertoo mm. ensimmäisten palautusistutusten (1979-1984) käänteistä ja siitä alkunsa saaneen Suomenselän kannan kehityksestä sekä Ähtärin eläinpuistosta 90-luvun alussa vapautettujen peurojen jälkeläisistä muodostuneen pikkukannan nykytilasta. Luennossa tarkastellaan myös metsäpeuran nykyisen ahdingon pääsyitä, kuten suurpetoja, elinympäristön muutoksia, liikennettä sekä laitonta metsästystä itärajan takana.

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on n. 1 – 1,2 m korkea ja painaa 80 – 180 kg. Se eli 1600 – 1700 lukujen taitteeseen saakka luonnonvaraisena lähes koko Suomessa. Laji oli tärkeimpiä riistaeläimiämme, ja kanta alkoi voimakkaasti huveta 1800 -luvun loppua kohti. Viimeiset metsäpeurat ammuttiin 1900 -luvun alussa. Venäjän puolella, Itä-Karjalassa, metsäpeurakanta kuitenkin säilyi ja sieltä tulleista yksilöistä kehittyi 1950 -luvulla Kuhmoon uusi kanta. Sieltä kymmenen luonnonvaraista yksilöä siirrettiin 1979-80 tarhaan Salamajärven kansallispuistoon, jossa ne alkoivat lisääntyä. Viimeiset peurat vapautettiin tarhasta vuonna 1984, ja Suomenselän osakanta on nyt karttunut silloisesta 40 yksilöstä lähes 1300 peuraan. Myös Ähtärin lähiseudulle on ollut kehittymässä pieni erillinen osakanta Ähtärin eläinpuiston 90-luvun alussa tekemien istutusten seurauksena. Kuhmon kanta on ollut voimakkaasti taantuva jo yli kymmenen vuotta, ja
Suomenselän peurakanta on Kuhmoon verraten pian kaksinkertainen.

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen laatimat lajikohtaiset hoitosuunnitelmat ovat yksi tapa lähestyä riistaeläimiin liittyviä kannanhoidon erityistarpeita. Hoitosuunnitelmat ovat myös kansainvälisesti yleistyvä eläinlajien suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvä hallinnoinnin apuväline. Paikannuspannoin merkittyjen peurojen avulla saadaan tietoa mm. vaellusreiteistä ja -matkoista. Lentolaskennoin ja maastohavainnoin puolestaan selvitetään metsäpeurojen lisääntymistä ja kannan kasvua tai taantumaa. Kannanhoidon toteuttamisessa on erilaisia tavoitteita. Toisaalta halutaan taata metsäpeurakantojen hyvä kehitys ja toisaalta on voitava sovittaa yhteen erilaiset näkemykset kantojen hoidosta. Suomenselällä suojelupainotteista kannanhoitoa on muutettu enemmän kestävän käytön periaatteiden mukaiseksi riistaeläinten kannanhoidoksi. Paikallisen väestön näkökulmat on huomioitava kannan kasvattamisessa. Metsäpeurojen metsästykseen on rajoitetusti myönnetty metsästyslupia vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut niin maatalous- kuin liikennevahinkojenkin estäminen.
Metsäpeura ja poro ovat saman lajin alalajeja ja ne risteytyvät helposti luonnossa. Ähtärin Eläinpuiston kanta on perimältään puhdas ja sitä voidaan hyödyntää alalajin luontoon palauttamisessa ja näin edesauttaa lajin säilymistä myös luonnonvaraisena.

Tarkoitus on jatkaa metsäpeurakannan suunnitelmallista hoitoa ja kehittämistä yhteistyössä Ähtäri Zoon kanssa jotta metsäpeura säilyisi osana Suomen eläinlajistoa. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan ja kehitetään Metsähallituksen toimesta.

Aihetta käsitellään laajasti Erä- ja puutarhatapahtuman ohjelmalavalla 15.8. Ähtäri-hallissa. Sakari Mykrän puheenvuoron yhteydessä Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkoski esittelee metsäpeurojen eläintarhakannan historian, nykytilan ja tulevaisuuden kannan hoidossa.

 

Aikataulu
Lauantai 15.8.
10:30 Uusi kalastuslaki – mikä muuttuu? Marko Paloniemi, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan
Kalatalouskeskus ry
11:15 Metsäpeuran suojelun ja kannanhoidon tulevaisuus Suomenselällä, Sakari Mykrä, projektipäällikkö,
Metsähallitus, Mauno Seppäkoski, intendentti Ähtäri Zoo
12:15 Oman pihan vihersuunnittelu ja syksyn puutarhatyöt, Marko Ahola, puutarhuri
13:00 Metsästyskoirien rotuesittely, Ähtärinseudun Kennelkerho ry
14:00 Elämää Amazoniassa – kokemuksia 35 vuoden ajalta, Jukka Salo, professori
15:00 Susi- ja karhukantojen kehittyminen Pohjanmaalla, Mikael Luoma, Suomen Riistakeskus, Pohjanmaan
toimialueen riistapäällikkö

LAUANTAINA KILPAILEMAAN
12:00 Onkikilpailu, järj. Urheilukalastajat ry
13:00 Flowparkkauksen MM –osakilpailu, lisätiedot flowpark.fi
Sunnuntai 16.8.
12:00 Huutokaupan näyttö
13:00 Huutokauppa, meklarina Aki Palsanmäki

Erä- ja puutarhatapahtuman järjestää Ähtärin Zoo Resort Oy
Ähtärin Matkailu, Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri, puh. 044 7310 114

Kuva: Mikko Rautiainen