Köyliö-Huittinen-Alastaro-susialueen tilannekatsaus

Reviiriyhteistyöryhmä

Köyliö–Huittinen–Alastaro-alueella elävän susilauman reviirille perustettiin vuoden 2015 lopussa reviiriyhteistyöryhmä. Ryhmän perustaminen oli yksi uuden susikannan hoitosuunnitelman hankkeista ja perustui paikallisten toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja haluun toimia yhdessä.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on hoitosuunnitelman mukaan luoda paikallinen kokonaisnäkemys susitilanteesta, suunnitella ennaltaehkäiseviä toimia ja punnita vahinkoperusteisen ja kannanhoidollisen metsästyksen prioriteetteja. Satakunnan yhteistyöryhmään kuuluu edustaja riistanhoitoyhdistyksestä, maataloustuottajista, luonnonsuojeluyhdistyksestä, poliisista ja alueen kuntien virkamiehistä.

Sudet alueella

Ensimmäiset havainnot susista Köyliö–Huittinen–Alastaro-alueella tehtiin 2007. Vuonna 2008 syntyi todistettavasti ensimmäinen pentue ja muutaman välivuoden jälkeen pentuja on syntynyt joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Alueella on runsas valkohäntäpeurakanta ja tarpeeksi metsäistä ja rauhallista maastoa, jossa lauma pystyy elämään ja saalistamaan.

Pennut syntyvät huhtikuun loppupuolella ja pysyvät ensin tiivisti pesäpaikassaan, jonne vanhemmat tuovat niille ruokaa. Loppukesällä/syksyllä pentue alkaa kulkea muun lauman mukana. Lauma koostuu johtavasta alfaparista, keväällä syntyneistä pennuista ja 1-2 ”lapsenvahdista”, jotka ovat yleensä edellisvuonna syntyneitä pentuja.

Sudenpennut käyttäytyvät muiden eläinlapsien tapaan, ovat uteliaita ja hieman holtittomia ja eksyvät varomattomuuksissaan joskus liian lähelle ihmistä. Saalistusta opetellessaan ne saattavat aiheuttaa vahinkoja esimerkiksi lampaille tai muille kotieläimille.

Pennut jättävät syntymäreviirinsä alle vuoden ikäisinä. Jotkut saattavat lähteä maailmalle jo syntymävuotensa syksyllä, mutta yleisemmin lähtö tapahtuu kevättalvella. Susi saattaa vaeltaa pitkiäkin matkoja etsiessään omaa paikkaansa. Sen tavoitteena on löytää itselleen oma reviiri ja kumppani. DNA-tutkimuksista on selvinnyt, että alueellamme syntyneitä susia on vaeltanut paitsi naapurimaakuntaan Varsinais-Suomeen myös ainakin Uudellemaalle ja Pohjanmaalle.

Köyliö–Huittinen–Alastaro-alueella elävän susilauman koko on monen vuoden ajan ollut suurin piirtein sama. Tämän kesän ja alkusyksyn aikana saadut havainnot osoittavat, että lauman koko on 7-9 yksilöä kuten aikaisempinakin vuosina. Pentujen tarkkaa määrää ei varmuudella pystytä sanomaan, mutta niitä on laumasta oletettavasti ainakin 4.

Susihavainnot

Kohdatessasi suden kannattaa havainto ilmoittaa mahdollisimman pian suurpetoyhdyshenkilölle. Tuoreelta havaintopaikalta on mahdollista löytää jälkiä, joista voidaan todentaa paikalla ollut eläin.

Tassuun (Tassu= suurpetohavaintojen ilmoittamiseen käytettävä nettisivusto) kirjatut havainnot jakautuvat tarkastettuihin ja ei-tarkastettuihin. Myös tarkastamattomat näköhavainnot ovat tärkeitä, mutta tarkastettu havainto on tutkijoille tärkeämpi. Usein raadeltu hirvieläin on suurpedon tekemä ja ruhosta voidaan päätellä, mikä suurpeto on ollut asialla.

Havainnon ilmoittaminen on tutkimuksessa avustamista, ei niinkään kannanotto susien puolesta tai niitä vastaan. Havaintojen avulla pystytään selvittämään susien määrä ja onko kyseessä alueella asuva lauma, lisääntymistä suunnitteleva pari vai yksittäinen kulkija.

Köyliö–Huittinen–Alastaro-alueella ei ole koskaan pannoitettu susia, vaan susien liikkeistä ja niiden kokonaismäärästä saadaan tietoa asukkaiden tekemien havaintojen ja Luonnonvarakeskuksen organisoiman DNA-tutkimuksen avulla.

Alueen suurpetoyhdyshenkilöt löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta osoitteesta riista.fi.

Jos on epäselvää kenelle soittaa, kannattaa soittaa ensimmäiseen riistanhoitoyhdistykseen, minkä tiedot löytää. Sieltä saa neuvoja sekä ohjeita miten menetellä.

Poliisin toimet

Poliisi seuraa susien liikkeitä ja edesottamuksia sille tulleitten erilaisten ilmoitusten sekä Tassu-järjestelmään kirjattujen petoyhdyshenkilöitten havaintojen perusteella. Poliisia eivät niinkään kiinnosta metsässä tehdyt susihavainnot vaan kylillä ja kotipihoissa tapahtuneet havainnot susista ja erityisesti kohtaamiset niiden kanssa.

Poliisille syntyy toimintavelvoite esimerkiksi silloin, jos yksittäinen susi tulee toistuvasti pihoihin tai muille ihmisten jatkuvassa käytössä oleville alueille tai ärhentelee ihmiselle ja siten aiheuttaa alueen asukkaille todelliseksi miellettyä uhkaa. Kokonaan rauhoitetun eläimen kohdalla poliisin on lähdettävä liikkeelle lievimmästä tarkoituksenmukaisesta keinosta. Lievimmillään toimenpiteenä voi olla esimerkiksi suden karkottaminen äänillä tai karkotusaseella ja jollei se auta, voi kyseeseen tulla kyseisen häiriötä ja pelkoa aiheuttavan susiyksilön lopettaminen. Nopeasti etenevissä tilanteissa myös huomattavaa taloudellista vahinkoa aiheuttava susi voidaan lopettaa poliisin päätöksellä, vaikka lähtökohtaisesti taloudelliset vahingot ovat enemmänkin peruste riistakeskukselle myöntää poikkeuslupa suden kaatamista varten.

Poliisin määräykseen perustuvat toimenpiteet eivät ole metsästystä ja niitä voidaan kohdistaa vain niihin susiyksilöihin, jotka harmia aiheuttavat. Poliisi johtaa tilanteissa toimintaa, tiedottaa siitä tarvittaessa ja käyttää apunaan alueen suurriistavirka-apuryhmää.

Tänä vuonna havaintoja sudesta alle sadan metrin etäisyydellä asumuksesta on kirjattu harvakseltaan eri puolilta lauman reviirialueelta. Tiheimmillään havaintoja on kirjattu Köyliön Kankaanpään kylän ja Huittisten Palojoen välisellä alueella, mutta ne eivät ole antaneet aihetta poliisin toimenpiteisiin.

Köyliö-Huittinen-Alastaro-alueen reviiriyhteistyöryhmä:

  • Kaisajoki Kati, MTK Köyliö
  • Katajisto Tuomo, Lounais-Suomen poliisilaitos
  • Kulmala Heikki, Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistys
  • Laihonen Niina, Ala-Satakunnan Ympäristöseura
  • Norr Matti, Loimaan kaupunki

Lisätietoja: Tuomo Katajisto, p. 0295 449 102, tuomo.katajisto@poliisi.fi