Kannanhoidollisen karhunmetsästyksen kiintiöksi esitetään 178 karhua

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 178 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 45 karhua enemmän kuin viime vuonna.

Karhukannan säätelyssä käytetään verotusennusteita, jotka on laatinut Luonnonvarakeskus (Luke). Luken arvion mukaan Suomessa elää kevään pentutuotto huomioiden vähintään 1720–1840 karhua. Viime vuoden arvio oli 1453–1588 karhua. Uudessa kanta-arviossa tarkentumista on tapahtunut erityisesti Itä-Suomessa ylöspäin.

Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi kahdeksan prosenttia arvioidusta karhukannasta muun Suomen alueella (vakiintuneen kannan alue, levittäytymisvyöhyke ja kehittyvän kannan hoitoalue) ja poronhoitoalueella 17,4 prosenttia.

Viime vuosina verotusta on kevennetty ja tavoitteena on ollut pysäyttää kannan lasku, missä on onnistuttu. Ministeriön tavoitteena on ollut huolehtia, että karhukanta ei enää jatka laskua, vaan vakiintuu suurin piirtein nykyiselle tasolle. Metsästyksellä pyritään huolehtimaan karhukannan tasaisesta jakaantumisesta Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa koituu porotaloudelle.

Karhun aiheuttamat vahingot ovat olleet nousussa ja viime vuonna ilmoitettiin 739 karhun tappamaa poroa. Edellisenä vuonna niitä löydettiin 644. Karhujen aiheuttamien porovahinkojen korvaussumma nousi siten edellisvuoden 1 088 000 eurosta 1 263 000 euroon eli noin 16 prosenttia. Karhun aiheuttamat vahingot kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle olivat vajaat 266 000 euroa eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna.

Metsästystä lisätään eteenkin vakiintuneen kannan alueella

Karhukannan hoidossa Suomi jaetaan neljään kannanhoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan alueella metsästystä lisätään ja kiintiöksi esitetään 77 karhua, mikä on 24 enemmän kuin viime vuonna. Alueella karhukanta on vahvin ja se on kasvanut (vuosi 2015: 485-550 ja vuosi 2016: 650-720). Sinne on myös vahva tulomuutto Venäjältä.

Samoin levittäytymisvyöhykkeellä keskisessä Suomessa kanta on kasvanut (vuosi 2015: 400-480 ja vuosi 2016: 505-570). Alueen kiintiöksi esitetään 23 karhua, mikä on kahdeksan enemmän kuin viime vuonna.  Läntisen Suomen kehittyvän kannanhoitoalueella kanta on taantunut hieman (vuosi 2015: 268-338 ja vuosi 2016: 221-281), joten kiintiöksi esitetään samaa määrää kuin edellisvuonna eli 13 yksilöä.

Poronhoitoalueella karhujen määrä kasvoi hieman (vuosi 2015: 310-360 ja vuosi 2016: 345-400), mutta havaintojen vähäisyyden johdosta verotuksen mitoituksessa seurataan pääasiassa vahinkojen määrää. Ministeriö esittää alueelle kohdennettavaksi yhteensä enintään 65 karhun kiintiön. Siitä itäiselle poronhoitoalueelle tulee 50 (13 enemmän kuin viime vuonna) karhun kiintiö ja läntiselle alueelle yhtä iso kiintiö kuin viime vuonna eli 15 karhua.

Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei edelleenkään rajoiteta. Viime metsästyskaudella vahinkoperusteisia lupia haettiin vain kahdelle karhulle, joista saaliiksi saatiin toinen.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.

Lausuntopyyntö asetuksesta karhukiintiöksi metsästysvuonna 2016-2017
Muistio ja asetusluonnos 

Alkuperäinen tiedote maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi@mmm.fi