Jäljet, jätökset ja haaskat merkkejä suurpedoista

Ahman jäljet lumessa.

Näitkö suuren eläimen jälkiä lumessa tai löysitkö kenties raadon metsästä? Kaikki suurpetoihin liittyvät havainnot tulee ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilölle, joka voi varmistaa havainnon. Suurpetohavainnot ovat korvaamattoman tärkeä pohja suurpetokantojen seurannalle ja arvioinnille Suomessa.

Suomen luonnossa on neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpedot eivät luontaisesti viihdy ihmisten ilmoilla, ja kasvokkain niiden kanssa joutuu erittäin harvoin. Jälkiä suurpedoista kuitenkin näkee luonnossa liikkuessa. Suurpetohavainnoiksi lasketaan petojen jäljet, ulosteet, suorat näköhavainnot sekä petojen tappamien saaliseläinten haaskat. Havainnoiksi lasketaan näiden lisäksi esimerkiksi karhun rikkomat muurahaispesät, kynnen jäljet sekä lahopuista irrotettu kaarna. Nykyään myös riistakameroihin tallentuu yhä enemmän havaintoja suurpedoista.

Kaikki havainnot suurpetoyhdyshenkilöille

Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norbergin mukaan suurpetohavaintojen yleisyys riippuu alueesta ja vuodenajasta.

– Havainnot ovat tietenkin yleisempiä alueilla, missä suurpetoja esiintyy tiheästi. Suurpetohavaintoja tehdään kuitenkin myös paljon alueilla, missä ihmiset liikkuvat paljon maastossa. Talvella lumisena aikana jäljet taas näkyvät paremmin, Norberg kertoo.

Kaikki havainnot pitäisi ilmoittaa eteenpäin alueen riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöille, jotka mahdollisuuksien mukaan käyvät tarkistamassa havainnot, ja kirjaavat ne sähköiseen Tassu-järjestelmään.

– Suurpetohavainnot jäävät valitettavan usein vain havainnon tekijän ja hänen lähipiirinsä tiedoksi, harmittelee Norberg.

Jos suurpetohavaintoja tulee vastaan, Norberg vinkkaa ottamaan erilaisista jäljistä ja jätöksistä kuvia. Erittäin tärkeää on myös mittakaavan hamottaminen esimerkiksi tassun jälkien kohdalla. Kuvaa ottaessa jäljen viereen kannattaa laittaa esine, josta jäljen mittakaava selviää. Kuvat ja mahdollisimman tarkka paikkakuvaus helpottavat suurpetoyhdyshenkilöiden työtä.

Karhun jätökset. Kuva: Harri Norberg

Kanta-arvioita ja kantojen seurantaa

Monelle suurpetohavainto on vain yksittäinen sattuma, mutta Harri Norberg toivoo, että ihmiset muistaisivat ilmoittaa havainnoista eteenpäin. Suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat suurpetohavainnot muodostavat nimittäin tärkeimmän tietopohjan Suomen suurpetokantojen seurannalle. Erityisesti havainnot ilves- ja karhupentueista ovat tärkeitä kanta-arvioiden määrittämisen osalta, mutta kaikki yksittäisetkin havainnot tarkentavat tietoa suurpetojen levinneisyydestä ja liikkumisesta eri alueilla.

Suomessa on yhteensä noin 2000 tehtäväänsä koulutettua suurpetoyhdyshenkilöä, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen. Heidän yhteystietonsa ovat haettavissa alueittain Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

 

 

Lue lisää suurpedoista ja suurpetohavaintojen ilmoittamisesta

Hae alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot

Kuvat: Harri Norberg