Ihmiseen tarttuvaa jänisruttoa tavallista enemmän Oulun seudulla

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tutkittu kesän aikana tavallista enemmän jänisruttoon kuolleita eläimiä, jotka ovat kaikki olleet peräisin Oulusta ja sen lähialueilta. Jänisruton aiheuttava tularemiabakteeri tarttuu ihmiseen erittäin herkästi, ja jo pieni määrä bakteereja riittää aiheuttamaan taudin. Jänisrutto ei normaalisti tartu ihmisestä toiseen. 

Jänisruttotartunnan saanut eläin menettää taudin loppuvaiheessa ihmisarkuutensa ja hakeutuu pihapiireihin.

”Onkin tärkeää pitää huolta siitä, etteivät ulkona leikkivät lapset ole kosketuksissa sairastuneisiin eläimiin”, sanoo erikoistutkija, ELT Varpu Hirvelä-Koski Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Jänisruttotartunnan voi saada suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi haavainfektiona, silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse. Tauti voi myös tarttua bakteerin saastuttamasta juomavedestä tai verta imevien hyönteisten välityksellä.

Jänisruttoa ei voi tunnistaa ulkoisista merkeistä

Taudinmääritykseen tarvitaan eläimen ruumiinavaus. Tauti aiheuttaa tyypillisiä pesäkemäisiä tulehdusmuutoksia sisäelimiin, erityisesti pernaan ja maksaan. Bakteerin esiintyminen kudoksissa varmistetaan erikoisvärjäyksellä.

Kuolleina löytyneet jäniseläimet voi lähettää tutkittaviksi Eviran Oulun toimipaikkaan.

Kuolleina löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä kädet on suojattava suojakäsinein tai ehjällä muovipussilla. Eläimen ruhoa on siirrettävä varovasti, ja erityisesti on vältettävä pöllyttämästä turkissa mahdollisesti olevia kuivuneita eritteitä.

Alkuperäinen tiedote Eviran verkkosivuilla

Lue lisää jänisrutosta ja sen oireista ihmisillä