Hirvijahtien anti lähes 40 000 hirveä

hirvenlihan paloittelua, Ahvelan erä, Suomussalmi

Syksyn 2014 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 40 000 hirveä, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Saalismäärä on kuitenkin selvästi takavuosia pienempi, koska hirvikantaa on pienennetty viime vuosina suunnitelmallisesti. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.

Syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun kestäneelle hirvenmetsästyskaudelle Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät kaikkiaan runsaat 33 000 pyyntilupaa eli hieman edellisvuotista enemmän. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 88 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista aikuisia hirviä oli 51 prosenttia ja vasoja 49 prosenttia. Aikuisista hirvistä naaraita oli saaliissa hieman alle puolet.

Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden selvimmin Pohjois-Savossa ja Lapissa, mutta myös monilla muilla alueilla saalismäärät olivat hieman kasvusuunnassa. Saalis pienentyi selvimmin Keski-Suomessa, Kainuussa ja Satakunnassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen Lapin ja Oulun alueilla.

Vuosituhannen vaihteessa Suomen hirvikanta oli suurimmillaan runsaat 140 000 hirveä, mutta kantaa on sittemmin pienennetty. Muutaman viime vuoden aikana hirvikanta on pysytellyt melko vakaana, ja Luonnonvarakeskuksen tekemien arvioiden mukaan koko maassa oli viime talvena eli syksyn 2013 metsästyskauden jälkeen noin 70 000 hirveä. Kannan pienentyminen on näkynyt muun muassa hirvikolarien määrän vähenemisenä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa myöhemmin keväällä.  Arvio perustuu pääasiassa hirvenmetsästyksen aikana kerättyihin hirvihavaintotietoihin.

Keväällä asetetaan tavoitteet uusille hirvitalousalueille

Ensi jahtikaudella otetaan käyttöön uudet, seura- ja kuntarajat ylittävät hirvitalousalueet, jotka vahvistettiin viime vuoden lopulla julkaistussa Suomen hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Jokaiselle hirvitalousalueelle asetetaan omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa metsästäjien keskinäisellä yhteistyöllä.

Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot kuulevat keväällä alueillaan hirveen liittyviä sidosryhmiä ja päättävät hirvitalousalueille asetettavista hirvikantatavoitteista, jotka ohjaavat hirvenmetsästyksen suunnittelua ja pyyntilupien myöntämistä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain, ja tarvittaessa tavoitteita tarkistetaan.

Hirvisaalis 2014 alueittain

Alueelliset lisätiedot Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista, ks. yhteystiedot

Satakunnan tiedote
Uudenmaan tiedote

Kuva: Hannu Huttu

Lisätietoja