Hirvien aiheuttamat metsävahingot alimmillaan vuosikymmeneen Pohjois-Savossa, suurpetovahingot kasvaneet

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto järjesti keskiviikkona 11.3.2015 riistakeskusalueen sidosryhmien kuulemistilaisuuden, jossa käsiteltiin hirvi- ja suurpetokantojen aiheuttamien vahinkojen kehitystä sekä keskusteltiin näiden lajien kannanhoidolle asetettavista tavoitteista. Riistaneuvosto päätti sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Savon alueelle vuodelle 2015. Tavoitteena on pitää hirvien talvikanta 2,5–3,5 hirvessä tuhannella hehtaarilla ja hirvien aiheuttamat vahingot kohtuullisella tasolla.

Asetetun hirvikantatavoitteen lisäksi Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto suosittaa riistanhoitoyhdistyksiä hirvenmetsästystä suunniteltaessa varaamaan niin sanottuja pankkilupia laskennallisen hirviverotuksen päälle ja tarvittaessa metsästäjiä käyttämään harkitusti näitä pankkilupia. Hirvikannan rakennetta pyritään korjaamaan metsästyksellä siten, että lähivuosina aikuisten hirvien sukupuolijakauma on kaikilla hirvitalousalueilla välillä 1,5–2,0 lehmää yhtä sonnia kohti. Tällä hetkellä tuo suhdeluku on kahden tuntumassa.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Pohjois-Savon hirvitalousalueilla tämänhetkinen hirvitiheys vaihtelee välillä 3,2 – 3,7 hirveä/1000 ha maapinta-alaan suhteutettuna. Tihein kanta on maakunnan eteläosassa, jossa on tarvetta kannan pienentämiseen.

Hirvien aiheuttamat korvattavaksi esitetyt metsävahingot ovat pienentyneet merkittävästi viime vuosina. Hirven aiheuttamia korvattavia metsävahinkoja oli viime vuonna noin 38 200 euroa, mikä on pienin korvaussumma vuosikymmeniin. Riistavahinkorekisteriin kirjautuneiden liikennekolareiden määrä oli edellisen vuoden tasolla eli 110 kappaletta. Pohjois-Savon ELY -keskuksen ja paikallisten metsästäjien yhteistyönä teiden varsille on asennettu muovinauhaa hirvikolarien ehkäisemiseksi. Nyt asetetut hirvikannan hoitotavoitteet ovat voimassa vuoden ja niitä tarkastellaan uudelleen ensi keväänä.

Ensimmäistä kertaa hirvitilannetta tarkasteltiin ja tavoitteita asetettiin uusille hirvitalousalueille. Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhteinen hirvitalousalue ulottuu Juankoskelta Enonkosken ja Savonrannan pohjoisosiin. Uudella hirvitalousaluejaolla halutaan lisätä riistanhoitoyhdistysten välistä keskustelua ja vuorovaikutusta hirvikannan hoidon suunnittelussa.

Suurpetovahingot moninkertaiset edellisiin vuosiin verrattuna

Suurpetokantojen hoidossa keskustelua herättivät erityisesti merkittävästi kasvaneet suurpetovahingot. Viime vuonna korvattavia suurpetovahinkoja (noin 51 900 euroa) oli ensimmäistä kertaa enemmän kuin hirvien aiheuttamia metsävahinkoja. Myös suden kannanhoidolliset poikkeusluvat ja aiempiin vuosiin nähden moninkertaistuneet susivahingot (11 kappaletta kotieläinvahinkoja, noin 37 900 euroa) herättivät puheenvuoroja.

Pohjois-Savon ilveskannan kasvun todettiin taittuneen, mitä pidettiin positiivisena kehityksenä. Ilvestä pidettiin arvokkaana riistaeläimenä ja sillä kuten muilla suurpedoilla on merkitystä maakunnan luonto- ja erämatkailulle. Keskustelussa pohdittiin syitä maakunnan karhukannan hitaaseen kasvuun ja toivottiin jatkossa karhujen saavan levittäytyä Pohjois-Savoon naapurimaakunnista.

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Savossa elävän noin 26–30 sutta, 25–30 yli vuoden ikäistä karhua ja noin 300 yli vuoden ikäistä ilvestä. Ahmakannasta ei jokavuotista kanta-arviota ole, mutta maakunnassa liikkuvia ahmoja arvioidaan olevan 10–20 yksilöä.

Tilaisuudessa oli paikalla maa- ja metsätaloustuottajain, metsänomistajajärjestöjen, ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Metsäkeskuksen, metsästäjien, metsästyskoiraharrastajien ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Kokonaisuudessaan keskustelu oli rakentavaa ja ratkaisuihin pyrkivää.

Lisätietoja löytyy liitteestä.

Tilannekatsaus Pohjois-Savon riistakeskusalueen hirvi- ja suurpetotilanteeseen

Lisätietoja