Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan metsästyskauden hirvieläinten pyyntiluvat. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 37 431 pyyntilupaa hirvelle, 25 800 valkohäntäpeuralle, 140 kuusipeuralle ja 17 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Hirville ja valkohäntäpeuroille myönnettiin tänä vuonna kokonaisuudessaan enemmän pyyntilupia kuin edellisvuonna. Hirven ja valkohäntäpeuran saalismäärät kasvanevat jonkin verran viime vuodesta. Syksyn 2014 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 40 000 hirveä ja noin 25 000 valkohäntäpeuraa.

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, joka on tänä vuonna 26. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.–20.9. ja 11.10.–30.11.

Metsästäjillä vastuu kantojen rakenteesta

Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettivat maahamme vahvistetuille 60 hirvitalousalueelle tavoitteelliset hirvitiheydet, jotka toimivat pohjana verotuslaskelmille. Riistanhoitoyhdistykset laativat yhteistyönä tavoitetiheydet kullakin hirvitalousalueella. Laskelmilla määritettiin kehykset tulevan syksyn hirviverotukselle ja laskelmat toimivatkin osaltaan taustana hirvilupapäätöksille.

Metsästäjät ovat suurin hirvieläinkantoja verottava tekijä. Koska jokainen kaato vaikuttaa suoraan alueen hirvieläinkantoihin, on metsästäjillä suuri vastuu kannan rakenteesta. Sonneja on kaadettu viime vuosina suhteellisen paljon, mikä on aiheuttanut paikoittain vajausta täysikasvuisten sonnien määrässä. Tavoitteena on suunnata näillä alueilla pyyntilupia naarashirviin ja korjata kannan rakennetta.

Peurakolarit ovat runsaan peurakannan kääntöpuoli

Yle uutisoi elokuun alussa, että Lounais-Suomessa on tapahtunut kesä-heinäkuussa jo 260 hirvieläinkolaria, joista valkohäntäpeura oli osallisena yli puolessa tapauksista. Kanta, pyyntiluvat ja saaliit ovat olleet kasvussa jo pitkään. Lounaisessa Suomessa valkohäntäpeura on ohittanut hirven tärkeimpänä riistaeläimenä. Saalisyksikkönä mitattuna valkohäntäpeuroja on jo vuosikymmeniä saatu saaliiksi moninkertainen määrä hirviin verrattuna.

Valkohäntäpeurakanta on erittäin voimakkaasti uusiutuva luonnonvara. Runsas metsästys ei ole riittänyt hillitsemään kasvua alueilla, joissa kannat ovat tiheitä ja liikennevahingot suuria. Aikuinen valkohäntäpeuranaaras voi saada jopa kolme vasaa vuosittain. Suomen riistakeskus suosittelee, että metsästys suunnataan nykyistä enemmän tuottaviin naaraisiin. Käyttämättä jääneitä pyyntilupia tulisi suunnata entistä enemmän kolaritihentymäalueille.

Valkohäntäpeurojen kanta on kasvussa alueella, mutta jopa viidesosa myönnetyistä luvista on jäänyt aiemmin käyttämättä.

 

Hirvieläinten pyyntiluvat 2015 alueittain

Ylen uutinen peurakolareista

 

Lisätietoja
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot