Kanadanmajava

(Castor canadensis)

Tuntomerkit: Maan suurin jyrsijä, ruumiin pituus 65–105 cm, häntä 22–38 cm, paino 12–33 kg. Turkin yleisväri ruskea, pohjavilla harmaa. Häntä vaakasuunnassa litistynyt, melamainen ja suomupeitteinen. Takajaloissa uimapoimut. Ui ja sukeltaa hyvin. Rakentaa patoja vesistöihin. Puunrungoista, oksista ja mudasta rakennettu pesäkeko on huomiotaherättävän suuri. Kanadanmajavan erottaminen euroopanmajavasta on hankalaa, sillä näillä kahdella lajilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Pääpiirteissään lajien hännät ovat samanlaiset eli leveät, litteät ja suomupeitteiset, mutta kanadanmajavalla se on hieman lyhyempi ja leveämpi ja koko pituudeltaan melko tasaisen leveä, kun euroopanmajavalla se selvästi kapenee kärkeään kohti. Tarkkaan tunnistukseen tarvitaan asiantuntijan määritys.

Esiintyminen: Kanadanmajava on istutettu Suomeen. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 4000–7000 yksilöä.

Lisääntyminen: Yksiavioinen, kiima-aika tammi-helmikuussa, kantoaika 3,5 kk. Synnyttää keväällä 1–8 poikasta. Joskus tiinehtyminen siirtyy ja synnytys tapahtuu vasta syksyllä.

Ravinto: Haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori.

Muuta: Patolammet ovat tärkeitä vesilintupoikueille. Kanadanmajavan metsästykseen ei pyyntilupaa tarvita.