Kahdelle suomalaiselle tilalle on myönnetty eurooppalainen Wildlife Estates -tunnus. Toinen tunnuksen saajista on Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Mikko Alhaisen maa- ja metsätila Hämeenlinnan Pirttikoskella.
Eurooppalainen maanomistajien liitto ELO (European Landowners´ Organisation) jakaa Wildlife Estates -tunnuksia riistatiloille, joilla on pitkäjänteisesti edistetty luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Suomessa toimintaa koordinoi Luonnon- ja riistanhoitosäätiö.
Suomen riistakeskuksessa erikoissuunnittelijana työskentelevä metsänhoitaja MMM Mikko Alhainen haki Wildlife Estates -tunnusta kotitilalleen Hämeenlinnassa pilke silmäkulmassa mutta luottavaisena. Hän on työnsä puolesta ollut mukana edistämässä riistakosteikkojen, -peltojen ja -metsien yleistymistä Suomessa.
‒ Elän niin kuin opetan. En halua vain antaa ohjeita kaupungista kirjoituspöydän takaa, vaan kokeilla eri toimenpiteitä itsekin omilla maillani, hän kertoo.
‒ Tämä on tunnustus luonnon monimuotoisuuden eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Maanomistaja pystyy tekemään paljon biodiversiteetin eteen, sanoo Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari.
Wildlife Estates -tunnuksia on jaettu 18 eurooppalaisessa maassa yli 220 tilalle. Suomessa tunnuksen on nyt uusimpien myötä saanut yhteensä 10 tilaa. Tunnus jaetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tunnuksen saajat ovat tähän saakka olleet lähinnä yhteisöjen kuten Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen mallitiloja tai suuria riistakartanoita. Tälläkin kertaa toinen saajista on yli 2 200 hehtaarin Åminne gods eli Joensuun kartano Salossa. Mikko Alhaisen 80 hehtaarin tilalla riistanhoidolliset alueet ovat kuitenkin suuret suhteessa tilan kokonaispinta-alaan.
‒ Olemme erityisesti kannustaneet pieniäkin tiloja hakemaan tätä WE-tunnusta. Hyvä lopputulos edellyttää usein tiivistä yhteistyötä useamman tilan välillä, Heli Siitari toteaa.
‒ Jos pienillä tiloilla tehtäisiin yleisesti toimia riistaelinympäristöjen hyväksi, sillä olisi todella kauaskantoisia vaikutuksia. Kannattava maa- ja metsätalous ja riistanhoito sopivat hyvin yhteen. Tarvitaan vain näkemystä, omaa ympäristöä pitää osata katsoa riistan silmin, vakuuttaa Mikko Alhainen.
Alhainen on huomioinut riistaeläinten elinympäristöt omalla tilallaan monipuolisesti esimerkiksi perustamalla riistapeltoja, jättämällä riistakaistoja ojanvarsille sekä peltojen ja metsien rajavyöhykkeille, rakentamalla kosteikkoja, jättämällä talousmetsiin suojapaikkoja metsäriistalle ja suojelemalla vanhaa metsää. Tila saikin arvioinnissa erittäin hyvät pisteet.
‒ Mikään yksittäinen toimenpide ei vielä riittäisi tunnuksen saamiseen. Kuitenkin erityisesti kosteikot lisäävät riistalle suotuisia piirteitä ympäristöön, Alhainen sanoo.
Wildlife Estates -tunnusta haetaan täyttämällä yksityiskohtainen hakemus, jonka todenmukaisuuden evaluoija käy maastokierroksella tarkistamassa. Mikko Alhainen kiitteleekin sinisorsapoikuetta, joka pinkaisi peltotien yli kohti kosteikkoa juuri sopivasti evaluoijan silmien alta.
‒ Kyllä täällä on mukavaa seurata pitkin vuotta kaikenlaisia eläimiä ihan pihapiirissäkin. Työn tulokset näkyvät, ja se pistää hymyilyttämään, hän kertoo.
Alhainen toivoo, että yhä useampi maa- ja metsätilallinen uskaltaisi näyttää esimerkkiä, tehdä riistanhoidollisia ratkaisuja ja myös kertoa niistä avoimesti.
‒ Ehkä seuraavalle sukupolvelle tämä olisi sitten jo luonnollinen tapa ajatella.
Lisätietoja:
Alhaisten tila: Erikoissuunnittelija Mikko Alhainen, p. 029 431 2401
Åminne gods ‒ Joensuun kartano: Riistanhoitaja Aleksi Kokko, p. 040 756 5426
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö: Asiamies Heli Siitari, p. 040 826 7998
Suomen riistakeskus: Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, p. 029 431 2105